Yhdysvaltojen ympäristövirasto harkitsee kulutusrajojen hölläämistä

Yhdysvaltojen ympäristövirasto EPA on kertonut kallistuvansa jo sovittujen autoteollisuuden kulutusrajojen hölläämiseen.

Yhdysvaltojen ympäristövirasto EPA:n pääjohtaja Scott Pruitt kertoi maanantaina odotetusti, että viraston mielestä jo kertaalleen sovitut CAFE-rajat vuosille 2022–2025 ovat liian tiukat ja niitä tullaan todennäköisesti hölläämään.

Viesti on odotettu, sillä presidentti Trump viittasi jo vuosi sitten edeltäjänsä asettamien mallistokohtaisten kulutusrajojen purkamiseen. Perusteluna on presidentti Obaman hallintokauden viime päivinä lukkoon lyödyn 54 mailia per gallona eli 4,35 litraa/100 km mallistokeskiarvon "epärealistisuus".

Samalla Trumpin hallinnon päätöksiin vaikuttaa tahto antaa yhdysvaltalaisille autotehtaille mahdollisuus lisätyöpaikkoihin, joita saavutettaisiin ilmeisimmin valmistamalla kotimaisia isoja ja edullisia autoja.

Päätöstä on kuitenkin kritisoitu tuoreeltaan laajalta rintamalta niin ympäristöorganisaatioiden kuin autoteollisuuden edustajien suunnalta.

Välttämätön kuntokuuri

Presidentti Obaman hallintokauden asettamat CAFE-rajat (Corporate Average Fuel Economy) määrittävät, että vuoteen 2025 mennessä autovalmistajien Yhdysvalloissa myymien autojen keskiarvokulutuksen tulisi jäädä 4,35 litran per 100 km paremmalle puolelle tuntuvien sakkojen uhalla.

Tämä on puolestaan pakottanut valmistajat pohtimaan hybridivoimalinjojen ja sähköautojen hyödyntämistä aikana, jolloin kuluttajat haluavat yhä suurempia ja mukavampia autoja. Esimerkiksi Ford on harkinnut Yhdysvaltojen autokaupan suosituimman mallin, F-150-avolavan, hybridisoimista, vaikka mallin ostajat eivät paljon bensiinilaskujaan tarkkaile. Osa autoteollisuuden edustajista olikin toivonut tiukahkojen päästörajojen tarkastelua, mutta nyt pelkona on, että Trumpin hallinto vie muutoksen liian pitkälle.

Ympäristövirasto EPA:n johtaja Pruitt viittasi tiedotteessaan myös Kalifornian osavaltion erityisoikeuteen asettaa yleisiä päästörajoja tiukemmat rajat. 13 muuta osavaltiota puolestaan seuraa omassa lainsäädännössään Kalifornian asettamia esimerkkejä.
– Federalistinen yhteistyö ei tarkoita, että yksi osavaltio voi sanella koko muun maan standardit, Pruitt linjasi viestissään.

Ei kuitenkaan ole selvää, miten Kalifornian erillisoikeuden poistaminen todella tapahtuisi ja mitkä sen seuraukset olisivat.

Epävarmuuden banjosoolo

Pahimmillaan muutokset johtavat epävarmuuteen autoteollisuuden, kuluttajien ja virastojen välillä. Esimerkiksi Kalifornian ilmastolautakunta on valmis puolustamaan tiukempien päästörajojen erillisoikeuttaan pahimmillaan vuosikausia kestävässä oikeustaistelussa.

Ympäristöseurausten lisäksi myös muutosten taloudelliset perustelut ontuvat. On arvioitu, että jo 2012–2018 aikavälillä tiukentuneet kulutusrajat ovat säästäneet peräti 57 miljardia dollaria yhdysvaltalaisten autonomistajien rahoja. Epävarmuus tulevasta puolestaan on omiaan lisäämään autoiluun liittyviä kuluja.

Autovalmistajien osalta epävarmuutta luo puolestaan bensiinin alhainen hintataso, joka heilahtaessaan jättäisi nopeasti suuret kansanryhmät vailla mahdollisuutta käyttää janoisia katumaastureitaan. Tuoreessa muistissa on 2000-luvun alku, jolloin nopeasti kohonnut bensiinin hinta rajoitti köyhimpien amerikkalaisten kykyä käydä töissä. Tällainen kehitys puolestaan heijastuisi negatiivisesti myös alihankkijoihin, jotka työllistävät arviolta kaksinkertaisesti autovalmistajien verran työntekijöitä. Toisaalta sovituissa raameissa jatkaminen nettoaisi alihankkijoille noin 90 miljardia dollaria voimalinjojen tuotekehitystilauksina.

Autovalmistajien kannalta suurin uhka on kuitenkin eriytyminen. Kun Eurooppa ja maailman suurin automarkkina Kiina kiristävät omia ympäristösäädöksiään, on vastavirtaan uivalla USA:lla mahdollisuus päätyä autokauppojen erakoksi. Tämä on erityinen uhka juuri maan omille autojäteille, joiden usein vaikeita vientipyrkimyksiä eriävät voimalinjastandardit eivät ainakaan avita. Mikäli bensiinin hinta kohoaa yli kipurajan, jättää se samalla oven auki erityisesti tuontivalmistajien iskulle.

Toisaalta esimerkiksi Ford on pysymässä jo sovituissa rajoissa eikä aio tehdä muutoksia 11 miljardin dollarin sähkö- ja hybridiautojen kehitysohjelmaansa.
– Planeettamme kohtaa kasvavia haasteita, joiden merkitykset ovat perusteellisia. On vain liian kallista olla uskomatta sitä, kommentoivat Bill Ford ja pääjohtaja Jim Hackett lausunnossaan.

Nähtäväksi jää, millaisia muutoksia ympäristövirasto EPA tekee 2020-luvun standardeihin – ja onko kellään oikeasti varaa seurata niitä.

Lähteet: Automotive News, Jalopnik, Time, EPA Kuva: Lauri Ahtiainen