Koeajo: BMW M3 CS – keveämpi, tehokkaampi, kesytetympi

Lisää hiilikuitua, vähemmän painoa, lisää tehoa, lisää hallittavuutta. Hyvää: ulkonäkö, sisätilat, piristävän villi, moottori Huonoa: Äänet, herää eloon vasta vauhdissa, äkäinen sateella.

Näyttävyydestä nykyistä BMW M3:a ei koskaan ole voinut moittia. Aggressiivinen etupuskuri, maukkaasti pullistetut lokasuojat ja neljä pakoputkea ovat varmistaneet eron 320d-malleihin.

Kun pakettiin lisätään kirjaimet CS, saa ulkonäkö vielä vähän lisää potkua ja vaaka helpotusta. BMW M3 CS on hiilikuituvahvisteisen muovin (CFRP) juhlaa: etuhuuli, konepeitto, katto, takaluukun lippa ja M4 GTS -mallista lainattu diffuusori ovat kaikki tehty näyttävästä, kevyestä ja vahvasta materiaalista.

Valmistajan mukaan pelkkä konepelti on 25 prosenttia vakiomallin osaa kevyempi, ja kattomateriaalin vaihtokin säästää kuusi kiloa.

Painoa on säästetty myös M3 Competition Package -mallista lainatuilla istuimilla, yksialueisella ilmastoinnilla ja käsinojattomalla keskikonsolilla.

Yhteensä muutokset tuovat noin 50 kilon painonsäästön – kuljettajan kanssa BMW M3 CS:n omamassaksi ilmoitetaan 1660 kilogrammaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Joutsenlaulu

Numeroita kiinnostavampaa on se, miltä BMW M3 CS tuntuu. Kevennysrei’in varustetut urheiluistuimet tarjoavat erinomaisen tuen ja Alcantaralla viimeistelty ohjauspyörä istuu erinomaisesti käteen, vaikka kehä onkin paksu. Kojelaudan verhoilu yhdistää nahkaa ja CS-logolla koristeltua Alcantaraa. Samaa laadukasta keinomateriaalia on riittänyt keskikonsoliinkin.

Lämmetessään M3 CS vie ajatukset nykyisen F80-korimallin ensimmäisiin yksilöihin. Niiden tarjoama yhdistelmä kovaa, mutta lopulta töyssyissä luovuttavaa alustaa, etäistä ohjausta ja yliaggressiivista voimalinjaa ei varsinaisesti sulattanut sydämiä. M3 tuntui kesyttämättömältä.

Vain 1 200 kappaletta valmistettava M3 CS oli BMW M:n viimeinen hetki hioa paketti kuntoon, ja näyttää mihin M3:n viides sukupolvi oikeasti pystyy.

Pitää varpaillaan

Alustaltaan CS-malli pohjautuu aiemmin esiteltyyn Competition Package -painokseen. Moottorista on revitty vielä 10 hevosvoimaa ja 50 newtonmetriä lisää. Lukemat ovat nyt 460 hevosvoimaa ja 600 newtonmetriä.

Renkaiksi BMW tarjoaa Michelinin ratakäyttöön suunniteltuja Pilot Sport Cup 2:ia, mutta koeajoautoon oli valittu katukäyttöön sopivammat Michelin Pilot Super Sportit.

Edelleenkin M3 pitää varpaillaan: kun moottorin lämmettyä avaa ensimmäisen kerran kaasua sen verran, että 7-vaihteinen kaksoiskytkinlaatikko pudottaa pari pykälää ja ahtopaineet nousevat, perän aistii vavahtelevan vääntömomentin kourissa. Väsyneenä kylmillä renkailla M3 herättää pelkoa ja kunnioitusta – sekä hivenen ihmetystä ajonvakautuksen rennolle elämänasenteelle. Sateella ei kannata edes yrittää mitään, ellei oikeasti tiedä mitä tekee. Voimavarat riittävät sutimiseen reilusti yli satasessakin.

Paketti kasassa – vihdoinkin

Kun leveät Michelinit lopulta lämpenevät, alkaa M3 CS toimia. Keula reagoi ohjaukseen erittäin tarkasti. Ohjausvoimat tuntuvat nyt alkupään malleja luonnollisemmilta, mutta huippuluokan tuntoa kämmeniin ei vieläkään välity. Takapuolituntuma kuitenkin paikkaa paljon, ja yhteinen sävel auton kanssa alkaa löytyä. M3 tarjoaa edelleen varsin villiä kyytiä, vielä kolmosvaihteellakin taka-akseli saa tehdä kaikkensa siirtääkseen vaikuttavat voimavarat tiehen, mutta nyt kokemuksesta nauttii. M3 tosin herää eloon vasta vauhdin myötä, joten parhaiten autosta nauttii vain Suomen tieverkoston ulkopuolella.

Sähkösäätöinen iskunvaimennus tarjoaa kolme eri jäykkyysasetusta, joista jo keskimmäinen riittää mainiosti reippaampaankin ajoon epätasaisella alustalla. Muistikuva M3 Competition Package -mallista on etäinen, mutta ilman suoraa vertailua CS tuntuu hiotummalta tuotteelta.

Vaikka takavetoisen urheilusedanin luvataan kiihtyvän sataseen 3,9 sekunnissa, on M3 silti pohjimmiltaan perheauto. Iskunvaimennuksen mukavuusasetus ei ehkä ole aivan nimensä mukainen, mutta kyyti on silti täysin elettävää. Rengasmeluun täytyy vain tottua.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Voimaa on, sielua kaipaisi

M3:n kahteen pakokaasuahtimeen luottava kolmilitrainen rivikuutonen on luonteeltaan yhä vaikuttava. Ahtimet heräävät alhaalla, ja jo kahdesta tuhannesta kierroksesta minuutissa lähtien veto on väkevää 7 600 1/min pyörintänopeuteen saakka. Moottorin äänimaailma kaipaisi edelleen sielukkuutta: volyymiä ja raakuutta riittää, mutta moottorityypille ominainen soinnikkuus puuttuu. 7-vaihteinen M DCT-kaksoiskytkinvaihteisto suoriutuu tehtävästään yhä kunnialla, vaikka tuoreimmat kilpakumppanit tarjoavatkin vielä nopeampi ja yhteistyökykyisempiä vaihteistoja.

Pienenä sarja valmistettavalla kevennetyllä erikoismallilla tosin on hintansa – kirjaimellisesti. M3 CS on nyt poistunut tuotannosta, mutta mallin hinnat alkoivat Suomessa 180 000 eurosta. Se on huima summa rahaa tavalliseen BMW 3-sarjaan perustuvasta autosta, vaikka omalla tavallaan onkin kiehtovaa nähdä, miten pitkälle perheauton arkkitehtuurin voi virittää. Juuri siltä BMW M3 CS tuntuukin: hienostuneen BMW Motorsportin tuotteen sijaan se voisi olla taidokkaan viritysfirman tuote.

Teksti ja kuvat Lauri Ahtiainen