Koeajo: kehittynyt kotimainen – Mercedes-Benz A 180 d

Suomeen saapunut, ja pian täällä valmistettava, Mercedes-Benz A ymmärtää nyt paremmin premium-henkistä käyttäjäänsä. Hyvää: parantunut ajomukavuus ja laatuvaikutelma, selkeä käyttöliittymä, ajoasento. Huonoa: ohjauksen lievä keinotekoisuus mutkatiellä.

Kuusi vuotta sitten esitelty edellisen sukupolven Mercedes-Benz A-sarja oli automaailmassa poikkeuksellisen kova juttu. Stuttgartilaiset olivat vihdoin luoneet matalan viistoperän aiempien A-sarjan korkeiden pikkutila-autojen paikalle.

Lisäpontta toi heti perään se, että Valmet Automotive julkisti ryhtyvänsä valmistamaan A-sarjaa Uudenkaupungin tehtaalla massiivisin tuotantoluvuin. Loppu onkin ollut suomalaista autonrakennushistoriaa.

Ja koska A-sarja oli itsessään ilmiö, lähemmin tutustuttaessa vaikutti siltä, että autosta ei edes yritetty tehdä yleispätevää aivan kaikessa. Kehityksen keskipisteeksi oli otettu urheilullisuus, missä A loisti – erityisesti ajettavuus mutkatiellä edusti luokkansa huippua.

Sen sijaan mukavuus, melutaso ja laatuvaikutelma eivät olleet aivan sitä mitä tähtimerkiltä oli lupa odottaa. Varsinkaan sen jälkeen, kun suurempien Mercedesten kehitys kulki entistäkin hienostuneempaan suuntaan miltei kaikilla mahdollisilla saroilla.

Tehostuksesta tanakkaan

Uudessa A-sarjassa evoluutio on osattu ohjata juuri oikeille poluille. Auto istuu mallistossa saumattomammin erinomaisten isoveljiensä alapuolelle – unohtamatta sitä, että tätäkin sukupolvea aletaan pian kasata Uudessakaupungissa.

Kehityksen edeltävään malliin tuntee jo ensimmäisissä kadunkulmissa. Uusi A on sellainen kuin kompaktin premium-auton kuuluukin olla – hienostuneempi, mukavampi ja äänettömämpi. Huomattavan kevyeksi tehostettu ohjaus vahvistaa vaikutelmaa.

Vaivaton fiilis jatkuu, kun vauhti kasvaa ensin taajaman ulkopuolelle ja lopulta moottoritielle. Siellä ohjaus jäykistyy sopivasti, ja tarjoaa luontevan keskialueen avulla rauhallisen suuntavakavuuden. Alustakin toimii isoissa heitoissa mukavasti.

Vähänlaisesti viilattavaa

Tämän jälkeen on ehkäpä hyväksyttävää, että mutkissa osa hauskuudesta on uhrattu vaivattomuuden alttarille. Toki uusikin A taipuu kurveihin eleettömästi, mutta ohjauksessa voi havaita enemmän käännettäessä lievää keinotekoisuutta.

Koeajoauton 1,5-litrainen dieselmoottori on aina yhdistetty seitsenvaihteiseen kaksoiskytkinlaatikkoon. Myös tämä osuus autosta käyttäytyy hyvin sivistyneesti, joskin mäkisellä tiellä vaihteisto hakee toisinaan turhan usein pienempiä pykäliä.

Suorituskyky ei myöskään ole näillä tehoilla mitenkään räväkkä, mutta toki arkiajoon riittävä. Tällä hetkellä muita voimanlähdevaihtoehtoja ovat 1,3- (163 hv) sekä kaksilitraiset (224 hv) bensakoneet, ja moottoripaletti laajenee lähitulevaisuudessa molemmilla polttoainepuolilla.

Isoveljien imitointia

Toinen suuri kehitysaskel on otettu ohjaamon, erityisesti kojelaudan, laatuvaikutelmassa sekä käyttöliittymän toimivuudessa. Jo hienostuneemmat materiaalivalinnat ja pyöreät tuuletussuuttimet tuovat suoraan mieleen isommat mersut.

Koeajoyksilö edusti toiseksi edullisinta eli Style-varustetasoa. Sen mukana tulevat kojelaudan näytöt ovat astetta pienemmät, ja ison näyttöpaneelin sisällä myös hieman vaatimattoman näköiset, kuin kalliimmissa Progressive- ja AMG-tasoissa.

Yhtä kaikki, se tärkein eli käyttö käy kätevästi. Mittariston näyttöä ohjataan isovelimallien tapaan ohjauspyörän vasemman puolan kosketuslevyllä, ja kojelaudan keskinäyttö puolestaan tottelee ratin oikeaa puolaa. Totuttelua vaaditaan vain vähän.

Tuntuu ja tottelee

Näiden lisäksi käytössä on keskikonsolissa sijaitseva kosketuslevy, jonka toteutuksesta esimerkiksi Lexuksen vastaavan systeemin suunnittelijat voisivat ottaa oppia. Levyn tuntuma on inhimillinen, eikä virhepainalluksia syntynyt koeajon aikana lainkaan.

Levyn herkkyyttä voi säätää kolmella varsin selkeästi toisistaan eroavalla tasolla, ja halutessaan levyyn saa myös painallusta havainnollistavan fyysisen napautustoiminnon. Kun vielä valikot toimivat hyvin loogisesti, moitteille ei juuri jää sijaa.

Yksi ydinkohta on kehittynyt puheenohjaus. Vaikka järjestelmä ei ymmärrä suomea, se ottaa englanninkieliset pyynnöt perinteistä vapaammin vastaan. Ainakin suomenkielisten radiokanavien tunnistaminen sujui koeajon aikana vaivatta.

Pientä parannettavaa

Aivan täydellinen ei A-sarjan laatuvaikutelma vieläkään ole. Valo- ja vaihteistoviikset ovat toiminnoiltaan muista Mercedeksistä tutut, mutta niiden ulkonäkö on selvästi halvemman muovinen kuin valmistajan kalliimmissa malleissa.

Niin ikään muista malleista lainattu, ja yhä sujuva, uudistus on vakionopeudensäätimen viiksen korvaaminen ratin nappuloilla. Valoviiksestä kierrettävät pyyhkimien toiminnot sisältävät edelleen kestomoitteen: vain kaksi herkkyyden säätöä sadetunnistimelle.

Muuten kuljettajan olo on taatun hyvä. Ajoasento on luonnollinen, ja vakiomuotoinenkin istuin tukee erinomaisesti aina pitkän kuljettajan reisiä myöten. Tämänkin puolesta A:lla taittaa siis matkaa siinä missä suuremmillakin autoilla.

A niin kuin avarampi

A on kasvanut tuntuvasti erityisesti akseliväliltään (+ 30 mm). Korin yli 4,4 metrin kokonaispituus on selvästi muita premium-viistoperiä mittavampi, ja aiemman mallisukupolven tapaan takatiloja voivat pidemmätkin hyödyntää.

Tavaratila on nyt paremmin kuormattavissa, kiitos osittain luukun mukana aukeavien takavalojen. Sisältä paljastuu aiempaa pidempi, kolmessa osassa laajentuva ja selkeämuotoinen kontti 29 litran lisätilavuuksineen.

Palaamme A-sarjan ominaisuuksiin, käyttöliittymään ja uusiin turvajärjestelmiin syvemmin Moottorin numerossa 7/2018, missä uutuus asettuu tiukkaan parivertailuun luokan tähänastisen mittapuun Audi A3:n kanssa.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Lauri Ahtiainen

Lisätietoja: www.mercedes-benz.com/a-class