Koeajo: Mercedes-Benz X 250d Power

Mercedes-Benz X 250d:tä myydään markkinoiden ensimmäisenä premium-luokan pickupina. Näyttävän kuorrutteen alta paljastuu kuitenkin melko tavallinen lava-auto. Hyvää: hiljainen, henkilöautomainen ajaa varauksin. Huonoa: suuntavakaus, epämukavuus, karkea moottori, hallintalaitteiden toiminta.

Idea on hyvä: lava-auto Mercedes-Benz X250d ei kuulosta lainkaan oudolta, vaan enemmänkin luonnolliselta sillalta valmistajan henkilö- ja hyötyautomalliston välillä.

X-sarjan mallisto tarjoaa työjuhdaksi mustin puskurein varusteltua Pure-tasoa (alkaen 47 725 eur), mutta arvokkaammat Progressive ja Power keskittyvät tuomaan näyttävyyttä ja ylellisyyttä. Elämäntapa-auto lienee yksi sana, jolla uutta X-sarjaa voisi kutsua.

Koeajoon valikoitui ylellisin Power-varustetaso sähköstäätöisine penkkeineen ja kojelaudan mattalakatusta jalopuusta innoitteita saaneine listoineen. Näillä varustein auto sopii arvomökin pihaan tai metsästysmajalle ajamiseen paremmin kuin raksatyömaalle. Levennetyn raidevälin ansiosta lavalle mahtuu eurolavakin, ehkä siitäkin voi olla iloa vaikkapa piharemontissa?

Korimalli X-sarjassa on aina pitkä, mutta muiden lava-autojen tapaan takaistuimet Hankoon jättämällä säästää pitkän pennin. Suuremmat verot maksamalla auton saa viisipaikkaisenakin, mutta pakettiauto-tyyppihyväksynnästä johtuen maksiminopeus pysyy silloinkin 100 kilometrissä tunnissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Monikulttuurista yhteistyötä

Ensivilkaisulla kromikoristeisesta ulkoasusta ei huomaa Mercedes-Benzin rakentaneen X-sarjan Nissan Navaran perusrakenteelle. Kaikki pintapellit ovat stuttgartilaista käsialaa, samoin merkin maasturimallien inspiroima jäähdyttäjän säleikkö. Kori on jopa 50 milliä Nissania leveämpi. Vain pienet ovenkahvojen kaltaiset yksityiskohdat paljastavat sukupuun juuret.

Yhteistyössä ei ole mitään pahaa: tikapuurunkoineen ja jäykkine taka-akseleineen X-sarjassa ei liiaksi voi hyödyntää saksalaisten henkilöautomalliston osia, ja G-sarjan tai raskaampien hyötyajoneuvojen komponentit taas ovat liian hintavia. Yhteistyö säästää rahaa perusasioissa, jolloin premium-tunnelman rakentamiseen jää enemmän varaa.

Suomeen X-sarja tuodaan aina nelivetoisena ja alennusvaihteistolla varustettuna. Nyt myytävissä, varsin työkonemaisissa, Nissan-peräisissä 2,3-litraisissa (163 ja 190 hv) moottoreissa neliveto on kytkettävää sorttia: kuivalla ajetaan takavedolla, liukkaalla jakolaatikosta kytketään etupyöräveto mukaan. Keskitasauspyörästöä ei ole, joten nelivedolla akselit pyörivät samaa tahtia. Se kangistaa autoa, mutta auttaa maastossa. Lisävarusteena taka-akselille saa lukon.

Myöhemmin mallisto täydentyy Mercedeksen omalla V6-dieselillä, joka on varustettu jatkuvalla 4Matic-nelivedolla.

Huono suuntavakaus rasittaa

Ensivilkaisulla X-sarjan sisätilat ovat ehtaa mersua. Ohjauspyörä, mittaristo ja Mercedeksen monitoimiviiksi ovat henkilömalleista tuttuja. Tablettimaisella näytöllä paistaa Mercedes-Benzin Comand-tietoviihdejärjestelmä, joskin henkilöautopuolella vanhaksi jäävänä sukupolvena. Vasta alaviistoon katsomalla huomaa yhteistyön jälkiä: ikkunannostinpaneeli on Nissania, samoin ilmastoinnin painikkeet, nelivedon kytkimet ja vaihdekeppi.

Power-tason sähkösäätöiset istuimet tarjoavat hyvän istuma-asennon, mutta ohjauspyörän puuttuva etäisyyssäätö vähän latistaa premium-tunnelmaa.

Mercedes-Benz on muokannut Nissanin alustan lähes täysin uudelleen: mukavuuden ja kuormankantokyvyn yhdistelmää on haettu progressiivisilla kierrejousilla, uusilla iskunvaimentimilla, uudelleensuunnitellulla taka-akselilla ja muilla muutoksilla. X250d:n perusajettavuus on hyvin henkilöautomaista, mutta kuormaamattomana auto etenee nypyttäen monien muiden lava-autojen tapaan. Se laskee elämäntapa-auton hohtoa melkoisesti.

Pitkillä siirtymillä rasittaa auton huono suuntavakaus: X250d ei varsinaisesti hae urissa, mutta silti autoa pitää vähän väliä paimentaa pysymään kaistan keskellä.

Himmeä tähti

Mercedes-Benzin Navaran ylle levittämä premium-kuorrute on lopulta varsin läpinäkyvä: X-sarjan hienostuneisuus ei lainkaan yllä tasolle, jota tähtimerkiltä katumaasturipuolella on totuttu odottamaan. Työkoneenakaan mersukuski ei ole kotonaan, sillä tutun vakionopeudensäätimen viiksen ohjaama logiikka poikkeaa totutusta, eikä kertapyyhkäisykään toimi, jos tihkuasento on päällä. Hallintalaitteet ovat Mercedes-Benziä, mutta alla toimiva sähköjärjestelmä Nissania.

Ei X250d varsinaisesti ole huono auto, mutta se on huono Mercedes-Benz. Viimeistään vilkaisu hinnastoon sammuttaa tähtitaivaan loisteen: kyvykkäämpi Volkswagen Amarok V6 on merkittävästi edullisempi.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen

Lisätietoja: www.mercedes-benz.fi/x-class