Koeajo: pätevä perillinen – Škoda Karoq 2.0 TDI

Škoda Karoq hyppäsi hienosti erinomaisen edeltäjänsä saappaisiin. Hyvää: ajettavuus, monipuolisuus, tasainen kokonaisuus. Huonoa: kaksoiskytkinvaihteiston viivyttely pikapyrähdyksissä.

Škoda Yeti, vuonna 2009 esitelty tšekkivalmistajan – ja itse asiassa koko Volkswagen-konsernin – ensimmäinen kompakti katumaasturi toimi koko olemassaolonsa ajan eräänlaisena autotoimittajan referenssiautona.

Hieno lainasana tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että Yeti oli todella tasapainoinen yhdistelmä toisaalta kompaktia kokoa ja toisaalta tukevia maantieominaisuuksia. Kuutiomainen kori tarjosi lisäksi auton ulkomittoihin nähden väljät ja muunneltavat tilat.

Niinpä kun Škoda Karoq korvasi hiljattain mallistossa Yetin, uutuuteen kohdistuvat paineet ovat poikkeuksellisen kovat. Etenkin, kun koeajoon asettuu huippuversio, perushinnaltaan päälle 47 tonnin arvoinen dieselnelivetoautomaatti.

Aidompi ajoasento

Eräs tärkeä osa-alue, missä Karoq erottuu heti lähtöön Yetiä paremmaksi, on ajoasento. Yetissä ohjauspyörä asettui aina säätöyrityksistä huolimatta normaalia ylemmäs ja vaakasuoraan, jolloin kuljettajan olo muodostui vähän väkinäiseksi.

Karoqia moinen ei vaivaa. Ajoasennon mittasuhteet ovat paitsi väljät, myös linjassa automaailman yleisten käytäntöjen kanssa. Tämän malliversion nahkaverhoillut ja sähkösäätöiset istuimet vielä tukevat kehoa erinomaisesti.

Myös kojelauta kiiltävine kosketusnäyttöineen on melko lailla modernimpi. Kokonaisuus on miltei identtinen suuremman Kodiaq-mallin kanssa – lähinnä voi havaita keskimmäisten tuuletussuuttimien erilaisen muotoilun. Niinpä myös moite hivenen niukoista avoimista säilytystiloista pätee pikkuveljeenkin.

Luonteikas luotsattava

Koska Yeti loisti nurkkaan sijoitettuine pyörineen juuri ajettavuudessa erilaisilla tienpinnoilla ja vaihtelevissa olosuhteissa, emme odottaneetkaan Karoqilta tässä kohtaa mitään valtavaa parannusta – lähinnä sellaista ominaisuuksien hienohiontaa.

Silti monipuolinen koeajolenkki supisuomalaisissa talvioloissa vakuutti. Näppärä kaupungissa, vakaa moottoritiellä ja suorastaan hämmästyttävän eleetön jääpolanteisella mutkatiellä – enempää ei voi autolta kohtuudella vaatia.

Voimapuolellakaan ei ole moitittavaa, mitä moottoriin tulee. Sivistynyt diesel antaa pontevan kiihtyvyyden, mutta sama vanha kaksoiskytkinvaihteiston viivyttely vauhdikkaammassa ajossa ei ole kadonnut mihinkään.

Kun haluaa Karoqinsa nelivetoisena, 2.0 TDI on ainakin tällä hetkellä ainoa voimanlähdevaihtoehto – tosin manuaalivaihteisto on tarjolla tämän automaatin rinnalle. Harkinnan arvoinen vaihtoehto kiivaimmille kuskeille.

Ja jos autokuume kapsahtaa tämän malliversion korkeaan hankintahintaan, kokemuksella voimme sanoa, että myös Karoqin hinnat alkaen -versiot ovat hyvin päteviä laitteita – kunhan siinäkin valitsee vaihteistonsa oikein…

Simppelimpi suosikki

Eli kun myöskään tilat tai niiden muunneltavuus eivät ole mitenkään huonontuneet, Karoq pystyy kuin pystyykin vastaamaan kaikilta ominaisuuksiltaan edeltäjä-Yetin jättämään haasteeseen.

Pieni ripaus persoonallisuutta ulkomuotoon ei tietysti olisi pahitteeksi, mutta kuten 1.0 TSI -version koeajossa totesimme, tällä saattaa olla myyntitilastoihin jopa piristävä vaikutus – Yeti kun ei koskaan kyennyt saavuttamaan markkinajohtaja Nissan Qashqain myyntilukuja.

Yhtä kaikki: lumimies voi levätä rauhassa.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Roman Razinkov