Koeajo: Renault Captur E-Tech Plug-in Hybrid on markkinoiden edullisin lataushybridi

Osansa kuumenevasta hybridimarkkinasta haluaa myös Renault Captur E-Tech Plug-in Hybrid. Hyvää: näppäryys, mukavuus. Huonoa: istuimen muotoilu, tunnoton ohjaus, kulutus.

Renault Captur ehti ajoon ensimmäisenä merkin kolmesta hybridiuutuudesta; Clio ja Megane odottavat jo kulman takana. Joillekin merkeille lataushybridin esittely on edistysaskel, mutta Renaultille se on päästöjen puolesta takapakkia – onhan Zoe ollut Euroopan myydyin täyssähköauto jo useiden vuosien ajan.

Renaultilla ehkä kuviteltiin siirtymää sähköautoihin vauhdikkaammaksi, ja ajateltiin jättää hybridien aikakausi väliin. Hybridien kasvava suosio ja niitä suosiva verotus vaikkapa meillä on pakottanut ranskalaiset pohtimaan asiaa uudestaan.

Monimutkainen tekniikka…

Renaultin ratkaisut poikkeavat kilpailijoista. Captur pystyy toimimaan sekä rinnakkais- että sarjahybridinä, sähköisesti kytkeytyvällä monitilavaihteistolla on erilaisia ajotiloja 15. Kuski ei juurikaan pysty niihin vaikuttamaan – eikä tarvitsekaan, ajotapahtuma on yhtä vaivaton kuin millä tahansa automaatilla.

Ahtamattoman 1,6-litraisen bensiinimoottorin (92 hv) ja sähkömoottorien (20 + 49 hv) yhteisteho on 159 hv. Työnjako on huomaamatonta, ja niin pitääkin polttomoottorin sammuillessa tiuhaan. Melutaso on vaimea molemmilla voimanlähteillä. Yhteistoimin suorituskyky on sähäkkä, mutta pelkällä sähköllä ripeän lähdön jälkeen meno hyytyy. Sähkövermeet lisäävät painoa 300 kiloa. Massa tuo tukevaa ison auton tuntua ajoon, mutta köykäisen ohjauksen, sähköisen jarrutuksen ja voimansiirron ohentama tuntuma tiehen hillitsee ajohaluja liukkaalla.

Renault kehuu Formula 1-tiiminsä osallistuneen hybriditekniikan toteutukseen, eikä siellä ole totuttu aivan viimeisen pisaran säästelyyn. Captur on melko perso niin bensiinille kuin sähköllekin. Alle 10 kWh:n akku ei riitä moottoritiellä edes 30 kilometrin ajoon, ja taajamassa pihistelykin tuotti tulokseksi vain 45 km. Pakkanen nipistänee matkaa entisestään, ja alle -8 asteen lämpötilassa polttomoottori käynnistyy joka tapauksessa lämmittämään autoa. Akun tyhjennyttyä bensiiniä palaa yli 6 l/100 km. Akuston lataus kestää vähimmillään kolmisen tuntia.

…ei näy päällepäin

Vain kaksi tankkausluukkua juoruaa Capturin sähköistymisestä: vasemmalle pistetään letku ja oikealle töpseli. Matkustamo on ennallaan eli takatilat riittävät aikuisille, kolmelle vain lyhyesti. Istuimet näyttävät mukavilta, mutta ovat turhan pehmeät. Pitkällä matkalla kaipaisi tukevampia muotoja niin sivuille, reisille kuin ristiselällekin.

Tavaratila on riittävän kookas, vaikka hybriditekniikka onkin anastanut tilan välipohjan alta. Konttia voi suurentaa liu’uttamalla takaistuinta eteenpäin takamatkaajien kustannuksella.

Kuskin näkymässä suurin ero on mittaristossa: moottorien työnjaon, latauksen ja virrankulutuksen seurannalle on omat näyttönsä. Digimittaristo tarjoaa erilaisia näkymiä ajotilojen mukaan, mutta perinteisiä nopeus- tai kierroslukumittareita ei ole katsottu lainkaan tarpeellisiksi. Lämmönsäätö ja radio säätyvät perinteisillä kytkimillä, jos kosketusnäyttöä vierastaa. Runsaasta varustelusta huolimatta Capturin hinta on puristettu ensimmäisenä lataushybridinä alle 30 000 euron. Lisähinta vastaavaan tavalliseen malliin verrattuna on 3 300 euroa.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka