Koeajo: Volkswagen Tiguan 1.5 eTSI – tärkeä ja topakka uutuus

Volkswagen Tiguan on maailmanlaajuisesti valmistajansa myydyin malli. Uudesta sukupolvesta koeajoimme ensimmäiseksi kevythybridin.

Volkswagen Tiguan on edennyt kolmanteen sukupolveensa. Olemus on ennallaan, vain hivenen pyöristyneenä ja kasvaneena, mutta parannuksia on luvassa kaikilla osa-alueilla. Ensimmäisenä maahan ovat saapuneet hinnaston edukkaamman pään bensiinimoottoriset etuvetoiset kevythybridit, tehoiltaan 96 kW (130 hv) tai 110 kW (150 hv), joista jälkimmäisen otimme nyt koeajoon.

Seuraavassa laivassa tulee kaksilitraisia 142 kW:n (193 hv) dieseleitä nelivedolla. Kaikkein odotetuimmat lataushybridit, joista lähtee 150 kW (204 hv) tai 200 kW (272 hv), ovat täällä loppukesästä, ja loppuvuodesta on vielä 150 kW (204 hv) tai 195 kW (265 hv) tarjoavien kaksilitraisten bensanelivetojen vuoro.

Laajasta mallistosta luulisi löytyvän jokaiselle sopiva voimalinja, vain täyssähköversio jää uupumaan. Seitsenpaikkaisen Allspace-version korvaa ensi vuonna Tayroniksi ristitty malli.

Runsaat tilat

Tiguan on aina uudistuessaan kasvanut kooltaan – niin nytkin, tosin maltillisemmin. Lisämillejä on loihdittu joka suuntaan, ja niin matkustajille kuin tavaroillekin on runsaasti tilaa. Takaistuin ei ole kolmellekaan mahdoton, istuin on sen verran tasainen ja muotoilematon. Keskitunneli tosin ahdistaa jalkatiloja ja reisitukea voisi olla enemmänkin.

Takaistuinta pystyy liu’uttamaan pituussuunnassa, millä takamatkustajien jalkatiloja voi kutistaa tavaratilan hyväksi. Tavaratilan pohjan saa kahdelle korkeudelle, alemmassa tila on suurimmillaan ja ylemmässä pohjasta tulee tasainen selkänoja kaadettuna. Viimeksi mainitun voi kellistää tavaratilan seinässä olevista vivuista.

Ohjaamo jatkaa Volkkarin aiempien uutuuksien viitoittamalla tiellä, mutta oleellisilla parannuksilla. Ratin puolien ja ikkunannostimien kytkimissä on palattu perinteisiin nappuloihin ID-seikkailujen jälkeen. Ison kosketusnäytön liukukytkimet on nyt valaistu, kuvakkeet ovat kookkaita, grafiikka selkeää ja valikkojen logiikkakin tuntuu helpommalta. Näytön alareunassa on kuvakkeet ilmastoinnin säätöön ja yläreunaan on mahdollista valita viisi ikonia kuljettajan useimmin tarvitsemiin toimintoihin: kätevää.

Innokas kevythybridi

Tiguanin perusmoottori on tuttu 1,5-litrainen ahdettu bensiinimoottori. Se riittää mainiosti 1 600-kiloisen auton liikutteluun, vaikkei ylimääräistä papua jääkään. Tappiin asti vedätettynä moottorin ääni kuuluu selkeästi sisälle. Kevythybridijärjestelmän pieni 48 V -sähkömoottori saa hidastuksista energiaa talteen ja käyttää sen avulla ohjaus- ja jarrutehostimia bensiinimoottorin ollessa sammuneena. Pelkän sähkön avulla ei kuljeta metriäkään, mutta silti uusittu järjestelmä hyödyntää sähköä aiempaa enemmän.

Siinä missä merkin aiemmissa kevythybrideissä bensiinimoottori sammui tosi harvoin, nyt se sammahtelee aina saman tien kaasua höllätessä ihan muutamaksi sekunniksikin. Taajamassa moottori lepää kutakuinkin puolet ajasta, liikennevalojen lisäksi aina rullatessa. Nurkka-ajossa käynnistymistä ja sammumista tuskin huomaa, lähinnä sen voi bongata kierroslukumittarista. Liikkeellelähdöt tuntuvat kuitenkin verkkaisilta ainakin sähköautoihin verrattuna.

Hybridijärjestelmän ahkerointi palkitaan tankkauksessa. Jatkuva sammuttelu näkyy keskikulutuksen jäämisenä kuutosella alkaviin lukemiin, millä pärjää jopa joillekin täyshybrideille.

Tiguan on korkeaksi autoksi kiva ajettava: ohjauksen vaste ja napakka jousitus rohkaisevat mutkatiellä vauhtiin. Kyyti vain paranee nopeuden kasvaessa. Vastapainona tien epätasaisuudet tuntuvat varsinkin kaupunkinopeuksissa pompsahteluna ja maantiellä rengasmeluna turhan selkeästi. Koeajoauton yli 50 tonnin hintalappu jättääkin toiveen ylellisemmästä kyydistä.