18.2.2020 Ajoneuvot Ilmavoimat koelentää: Häivehävittäjä – Lockheed Martin F-35A Lightning II Teksti Petri Munukka Kuva Petri Munukka Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Lockheed Martin F-35A Lightning II saapui Atlantin poikki talvimyrskyssä Arizonasta Pirkkalaan. Suomen hävittäjäehdokkaista kolme eurooppalaista vaihtoehtoa, Eurofighter Typhoon, Dassault Rafale ja Saab Gripen ovat jo käyneet läpi ilmavoimiemme evaluointilennot, seuraavaksi on amerikkalaisten vuoro, ensin Lockheed Martin F-35. Meille myytävä versio on perusversio F-35A, B on laivaston sekä Brittien käyttöön ja C on tarkoitettu lentotukialuksille. Oman haasteensa testiin toi jo koneiden siirto Luken tukikohdasta Arizonasta Satakunnan Lennostoon Pirkkalaan. F-35:ia on kyllä käytössä jo kolmessa Euroopan maassa, mutta niitä valmistaja ei voinut käyttää. Itse asiassa jenkkien kanssa kaupatkin tehdään puolustushallinnon kautta eikä valmistajalta, samoin toimittiin aikoinaan Hornettien kanssa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ensimmäinen tehtävä Testeihin valmistautuminen aloitettiin tuomalla etukäteen maakalustoa ja muuta rekvisiittaa kahdella C-17 rahtikoneella. Siirtolennolle lähti neljä F-35:tä ja KC-135 ilmatankkauskone. Matkalle osui kuitenkin yksi talven syvimmistä matalapaineista, joka aiheutti myrskytuulia ja rankkoja sateita molemmin puolin Atlanttia. Turbulenssi tuo ilmatankkauksiin oman lisämausteensa. Kehno sää reittivarakentillä taas tarkoitti sopivan reitin etsimistä ja erittäin lyhyitä ilmatankkausten välejä. Lopulta hävittäjien määrä pudotettiin kahteen ja nekin saapuivat viime tingassa ennen testien aloitusta. Koneen säänkestävyydestä ei tämän perusteella kuitenkaan sovi tehdä johtopäätöksiä, turhia riskejä valtameren ylityksessä yksipaikkaisella yksimoottorisella koneella ei kannata rauhan aikana ottaa. Kaikki F-35-koneet ovat yksipaikkaisia eikä suomalaisia koelentäjiä päästetä puikkoihin. Simulaattorilla 12 meikäläistä on päässyt tutustumaan koneen saloihin ja nyt lennettävissä testeissä he todentavat suoritukset koneen jakamasta datasta. Viidettä sukupolvea Lockheed Martin F-35 on Suomen ehdokkaista tuorein, vaikka senkin prototyypin ensilento on ollut jo 2006. Uuden tekniikan ja optimistisen budjetin tuomien ongelmien ratkominen otti aikansa. F-35:ä on arveltu yhdeksi maailman kalleimmista asejärjestelmistä. F-35 on viisikosta ainoa niin sanottu viidennen sukupolven hävittäjä, kun muut neljä ovat viime vuosituhannen puolella suunniteltuja koneita. Toki niidenkin ase-, tutka-, avioniikka- ja häirintäjärjestelmät on päivitetty uusimpiin versioihin, mutta ratkaisevaksi eroksi jäävät häiveominaisuudet. F-35:n muodot, rungon sisäinen aseistus ja koneen pinnoitus minimoivat tutkassa näkyvyyden. Sen uskotaan pääsevän lähemmäs vihollista huomaamatta, mutta kilpailijat taas luottavat tutkahäirinnän korvaavan häiveominaisuudet. Suomessa käyneet koneet oli kuitenkin varustettu tutkaheijastimin, jotta koneen todellinen tutkakaiku ei paljastu vaikkapa itänaapurin seuratessa testitoimintaamme. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tuotekehitys jatkuu Vaikeamman havaittavuuden lisäksi Lockheed luottaa F-35:n olevan edistyksellisin tutkaltaan, sensoreiltaan, maalinnukseltaan ja verkottuvuudeltaan. Pilotti pystyy näkemään alaspäin koneensa läpi kypärän virtuaalinäytöllä ja verkottumisen avulla ilmatilannekuvasta tulee tarkempi eri sensorien tietoja yhdistelemällä. Toisaalta kaikkea ei ole saatu toimimaan vielä aivan suunnitelmien mukaan, USA:n kongressissa asti on käsitelty koneen jäämistä luvatusta suorituskyvystä, vikoja ja kehitystyön paisuvia kustannuksia. Valmistaja takaa löytäneensä tai etsivänsä ratkaisut kaikkiin havaittuihin puutteisiin. Siksi toisekseen eiköhän kaikkien aikaisempienkin hävittäjäprojektien ensiaskeleihin ole kuulunut takaiskuja ja korjauksia. Haku päällä – Hornet-monitoimihävittäjän seuraaja haussa Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien elinkaaren on laskettu ehtyvän vuonna 2030 niin rakenteiden väsymisen kuin järjestelmien ajanmukaisuudenkin puolesta. Niiden seuraajan valitsemiseksi ilmavoimilla on menossa vuonna 2016 aloitettu HX-hanke. Projektissa on nyt edetty tarkennettujen tarjousten jälkeen koneiden evaluointiin kotimaassa talviolosuhteissa. Ehdokkaat eivät tule Suomeen yhtä aikaa, vaan peräkanaa reilun viikon jaksoissa tammi- ja helmikuun aikana. Projektin seuraavat portaat, neuvottelukierros keväällä ja lopullisten tarjousten sisäänjättö syksyllä tähtäävät valinnan tekemiseen 2021, jotta toimitukset päästään aloittamaan 2025. Tällä kertaa koneiden määrää ei ole päätetty etukäteen, vaan ainoastaan hävittäjäpuolustukseen sijoitettavan summan yläraja, kymmenen miljardia euroa. Tarjouskilpailussa valmistajien on esitettävä oma ratkaisunsa koneiden määristä ja aseista, joilla Hornetteja vastaava ilmapuolustuskyky säilyy. Nyt lennettävät testit keskittyvät aiemmin ilmoitettujen suoritusarvojen todentamiseen käytännössä. Pirkkalassa talvi on ollut lauha, mutta pohjoisempiakin tukikohtia voidaan käyttää järjestelmien testaamiseksi talvisissa olosuhteissa, jäätävissä pilvissä ja liukkailla kiitoteillä. Testeihin on varattu runsaasti ilmatilaa Pohjanmaalle asti. Siviililentoliikenteelle ei kuitenkaan odoteta rajoituksia. Hävittäjäkokelaiden lähtöjä ja laskuja pääsee seuraamaan Pirkkalassa joko lentoaseman alueelta tai kiitotien päässä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tehokkain moottori F-35 on yhdessä Saab Gripenin kanssa yksimoottorinen, muiden kilpailijoiden käyttäessä kahta. Yksi moottori on halvempi hankkia ja käyttää, mutta uupuu kaksimoottorisen turvallisuutta palata kotipesään toisen moottorin vikaannuttua. Suorituskyvyn puutetta sen ei tarvitse merkitä, F-35:n moottori on koko joukon tehokkain. Pratt&Whitney F135 on edelleen kehitetty versio moottorista, jonka esi-isät ovat palvelleet mm. F-16, F-15 ja F-22 –hävittäjissä. F-35 on ehdokkaistamme huippunopeudeltaan hitain, mutta ainoana se pystyy kovaan nopeuteen myös asekuormalla. Muilla ulkoinen asekuorma hidastaa vauhtia. Samalla yksi moottori kuluttaa vähemmän ja F-35 pääsee pidemmälle ja pysyy taivaalla kauemmin. Kiitotievaatimus on pidempi, mutta Lockheed vakuuttaa koneensa toimivan myös maantietukikohdista ongelmitta. Norjalaiset ovat kehittäneet koneeseen jarruvarjon laskumatkaa lyhentämään. F-35 voidaan tankata ja aseistaa moottorin käydessä, joten välilaskut jäävät lyhyiksi. Hinta laskee Aivan yksin amerikkalaiset eivät ole projektia kustantaneet, mukana kehityskustannuksissa ovat olleet mukana Britannia, Italia, Hollanti, Turkki, Australia, Norja, Tanska ja Kanada. Turkkia ollaan sulkemassa ohjelmasta pois sen ostettua venäläisen ohjusjärjestelmän. Koneen osista neljäsosa on eurooppalaista alkuperää. Koneen kokoonpano tapahtuu kolmessa tehtaassa, Fort Worthissa Texasissa, Camerissa Italiassa ja Nagoyassa Japanissa. Vaikka rahaa on palanut tähtitieteellisiä summia, suuruuden ekonomia toimii. F-35:tä on moitittu ehdokkaista kalleimmaksi sekä hankkia että käyttää, mutta suuret valmistusmäärät tasaavat kustannuksia ja kappalehinta laskee koko ajan. Lockheed povaa, että Suomelle tulevat hävittäjät maksaisivat maksimissaan 80 miljoonaa dollaria kappaleelta ja lentotuntihinta laskisi 25 000 taalaan. Silloin se asettuisi muiden ehdokkaiden kanssa samaan suuruusluokkaan. Koneita lentää alle kymmenen valmistusvuoden jälkeen jo 500 kappaletta 8 eri maassa. Eurooppalaisilla kilpailijoilla samaan on kulunut tuplasti pidempi aika. F-35:tä on tilattu jo yli 3 000 kpl. Sen voisi kuvitella merkitsevän päivitysten, varaosien saannin ja muun tuen jatkumista pitkälle tulevaisuuteen. Lockheed Martin F-35A Lightning II - Tekniset tiedot Pituus 15,67 metriä Siipien kärkiväli 10,65 metriä Tyhjäpaino 13 170 kg Maksimi lähtöpaino 31 700 kg Kiitotievaatimus n. 2 000 metriä Toimintamatka 1 200 km Suurin nopeus Mach 1.6 (1.6 x äänennopeus) n. 1 800 km/h Suurin lentokorkeus n. 15 000 metriä Moottori Pratt & Whitney F135-PW-100 Teho 178 kN Polttoaineen kulutus n. 11 000 kg/h Teksti: Petri Munukka, Kuvat: Petri Munukka ja Lockheed Martin Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 21.9.2026 Lentokoneet Tanskalainen Simone teki tällä pikkuisella Piper Coltilla vaaralliset ”mathiasrustit” Afganistanin Kabuliin toteuttaakseen afgaanitytön unelman lentämisestä 17.9.2026 Ajoneuvot Houkutteleeko kokonaiset 11 senttimetriä korkeutta kasvanut Lexus ES nelivetoisena peräti paluumuuttajia crossovereista sedaneihin? 15.9.2026 Uutinen Skuuttivahingon keskikorvaus noin 1 600 euroa – vuokralaudoilla 380 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa vuonna 2025 15.9.2026 Testit Pikakoe: Skilin renkaanvaihtopaketti helpottaa urakkaa – vaikka ihan kaikkeen se ei pysty 14.9.2026 Ajoneuvot Sähköautoihin aluksi varauksella suhtautunut Toyota on jotenkin kummassa löytänyt itsensä Suomen sähköautomarkkinoiden ykköspaikalta henkilö- ja pakettiautoissa 12.9.2026 Lentokoneet Mannertenvälinen Gulfstream-liikesuihkukone toi Googlen väen Helsinkiin historiallisen investoinnin myötä – soittaako koneen edellinen omistaja J. C. Bamford kelloja? 11.9.2026 Lentokoneet Syyskuun 11. päivän terroriteot olivat tähänastisen 2000-luvun toiseksi suurin kriisi lentoliikenteessä, mutta ylivoimaisesti kauaskantoisin – vanhat kuvat kertovat, miksi näin 9.9.2026 Lentokoneet Tuokohan Qatar Cargo aikanaan uutuusjätti Boeing 777X:n ensimmäisenä Suomeen, kun se nyt avasi ennennäkemättömän rahtitukikohdan 777F:llä Helsingissä? 8.9.2026 Autoilu Tältä näyttää uusi alaikäisten kuljettajien vihreäkeltainen tunnus – käytöstä luistaminen tietää 100 euron maksua Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.9.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän auton? 19.9.2026 Koeajo Ford Taunus GT 2000 Coupé on aikakapseli ajalta, jolloin autoilu oli enimmäkseen analogista 19.9.2026 Huutokauppahelmet Uusin alkuperäiskuntoinen Detroit Electric -sähköauto edustaa vuosimallia 1937 - sitä ajetaan takapenkiltä käsin hallintalaitteilla, jotka saavat uusimmatkin "yoket" tuntumaan tavallisilta 21.9.2026 Lentokoneet Tanskalainen Simone teki tällä pikkuisella Piper Coltilla vaaralliset "mathiasrustit" Afganistanin Kabuliin toteuttaakseen afgaanitytön unelman lentämisestä 20.9.2026 Ajatuksia autoista Nykyautojen harvatkin helmet hukkuvat massaan 19.9.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän auton? 16.9.2026 Viikon arkistopoiminto Onkohan 2 miljoonaa kilometriä ajettu Volga-pirssi ja 84-vuotias isäntä edelleen kaikkien aikojen kokenein parivaljakko taksitolpalla? 19.9.2026 Koeajo Ford Taunus GT 2000 Coupé on aikakapseli ajalta, jolloin autoilu oli enimmäkseen analogista 18.9.2026 Kuluttajat Matkailuauton öljynpainevalo syttyi tunti korjauksen jälkeen – asiakas vaati korjaamolta yli 2 000 euron korvauksia 16.9.2026 Liikenneturvallisuus Poliisin ennakkovaroitus ei auttanut – autoilijat vastasivat Suomen ennätyksellä: Kehä I:llä 1241 välähdystä neljään tuntiin 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 31.8.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Vain 34,000 km ajettu Volvo 244 Diesel 8.9.2026 Kuluttajat Peugeotin moottori hajosi alle 60 000 kilometrissä – kiista sytytystulppien vaihtovälistä eteni kuluttajariitalautakuntaan