”Kaivattua apua” – ensi vuonna teiden korjausvelan hoitoon 250 miljoonaa euroa lisärahaa, korjausvelkaa huimat 2,4 miljardia euroa

Väyläviraston pääjohtaja: ”Kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun kaikkialla Suomessa on erittäin merkittävä.”

Valtion kirstusta ropisee rahaa tiehankkeisiin ja tiestön korjaamiseen. Paljon on kuitenkin tehtävää, eikä kaikki tule valmiiksi vuodessa tai kahdessa. Hallituksen osoittama suunta saa kuitenkin kiitosta valtion väylistä vastaavassa Väylävirastossa.

Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman on tyytyväinen hallitusohjelman infralinjauksiin. Virastolla on tänä vuonna käynnissä reilun 2 miljardin euron arvosta suuria väyläinvestointihankkeita, näistä 12 on tiehanketta, 30 ratahanketta ja yksi vesiväylähanke.

Lisäksi eri puolilla maata on käynnissä toistakymmentä perusväylänpitoon liittyvää korjaus- ja parantamishanketta.

– Tulevat infrainvestoinnit varmistavat sen, että työt väylillämme jatkuvat täydellä teholla.

Mutta se korjausvelka!

Kari Wihlman tuo viraston tuoreessa uutiskirjeessä esiin ilmiön, jonka monet autoilijat ovat eri puolilla Suomea havainneet ja se ilmiö kantaa nimeä korjausvelka.

Tiestön murtumat, kuopat, painumat j kulumat kaipaavat uutta pintaa, jotta ajaminen on paitsi mukavaa myös turvallista. Kyse on myös saavutettavuudesta ja liikkumiseen käytettävästä ajasta: jos jokin tieosuus pääsee tarpeeksi kehnoon kuntoon, voi se aiheuttaa matkantekoa hidastavia kiertoreittijärjestelyjä.

Hallitusohjelmassa on osoitettu korjausvelan purkuun 520 miljoonaa euroa, josta summasta on ensi vuonna tulossa käyttöön 250 miljoonaa euroa.

Se taittaa korjausvelan kasvua tulevan vuoden osalta.

– Jouduimme alkuvuodesta tarkistamaan laskelmiamme, sillä maanrakennusalan kustannustason nousu näkyy suoraan myös korjausvelan vähentämiseen tarvittavien toimenpiteiden hinnoissa, Wihlman taustoittaa

Ja kun tämä kustannustason muutos otetaan huomioon, on maamme väylien korjausvelka yhteensä jo noin 4 miljardia euroa, josta tieverkon kontolla on 2,4 miljardia euroa, rataverkolla 1,5 miljardia ja noin 35 miljoonaa euroa vesiväylillä.

Maanteiden huono kunto johtaa nopeus- ja painorajoituksiin, joiden takia kuljetuskustannukset kasvavat, matka-ajat pitenevät ja matka-aikojen ennakoitavuus heikkenee.

Väylävirastossa on laskettu, että jotta väylien riittävä kunnossapitotaso voidaan varmistaa, tulisi vuosittaisen perusväylänpidon budjetin olla vähintään 1,6 miljardia euroa.

Hyvä alku, muttei poista ongelmaa

Ilman riittävää rahoitusta korjausvelka kasvaa nopeimmin nopeasti rappeutuvissa osissa väyliä, joita ovat esimerkiksi vilkasliikenteiset päällystetyt maantiet. Nyt budjetista saadut väylärahat riittävät hyvään alkuun, mutteivat tietty hoida korjausvelkaongelmaa kokonaisuudessaan.

Pääjohtaja Kari Wihlman tuo esiin, että nyt päätetty korjausvelkarahoitus käytetään erityisesti maanteiden korjaamiseen, ensisijaisesti päällystämiseen.

– Lisärahoitus ei ratkaise tieverkon kaikkia peruskorjaustarpeita, mutta sen avulla voidaan kohdentaa korjaustoimenpiteitä eri puolille maata, erityisesti alueellisesti merkittävien asutuskeskusten välisille ja elinkeinoelämän kannalta merkittäville, vilkkaammille seudullisille teille.

Rataverkolla lisärahoitusta puolestaan kohdistetaan toimenpiteisiin, joilla vähennetään raideliikenteen häiriöherkkyyttä.

Rahoitus tarkoittaa myös työtä. Väyläviraston mukaan korjausvelkaan osoitetun 520 miljoonan euron erillisrahoituksen voi arvioida työllistävän hallituskauden aikana noin 6 000 henkilötyövuotta.

Kuten Moottori aiemmin uutisoi, päällystettiin menneenä kesäkautena urautuneita ja kuluneita tienpintoja ympäri Suomen vain ennätyksellisen vähän eli 1 500 kilometrin verran.

Autoliitto esittänyt kritiikkiä

Suomen suurin auton käyttäjien etujärjestö Autoliitto on ollut huolissaan tierahoituksen riittävyydestä.

Moottori kertoi aiemmin Autoliiton näkemyksistä otsikolla Autoliitto kriittisenä budjetista: tiestön korjausvelka jatkaa kasvamista.

Autoliitto on arvioinut, että toistaiseksi tieverkon rapistuminen on näkynyt konkreettisimmin alemmalla tieverkolla, mutta rahoituksen puutteen jatkumisen takia myös pääteillä alkaa olla yhä pahempia vaurioita.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen muistutti Moottorin uutisessa, että ”tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä.”

Niemisen mukaan ”Varsinkin niukkuutta jaettaessa se pitää ottaa huomioon ja rahoitusta pitää painottaa sinne, missä siitä on eniten kansataloudellista hyötyä. Tierahoituksesta leikkaaminen on helppoa, mutta ei viisasta.”

Oman huolensa teiden kunnosta on esittänyt kuljetusala, joka kertoi huolensa artikkelissa, jonka otsikkona oli Hoitamaton tiestö on vaaraksi, aiheuttaa päästöjä ja vaurioittaa kalustoa – kuljetusyrittäjät huolissaan.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto, Autoliitto