Käytetyt erikoisuudet: ensimmäisen sukupolven Kia Sportage alennusvaihteistolla, lumiauravalmiudella ja Mazdan tekniikalla

Saattaa olla, että Kia Sportage on viimeisten 25 vuoden aikana kokenut pienen kaupungistumiskehityksen.

Kia Sportage on yksi tyylikäs vaihtoehto C-segmentin äärimmäisen kilpaillussa crossover-luokassa, ja esimerkiksi viime vuonna suomalaisille kelpasi tilastojen mukaan yhteensä 773 Sportagea.

Kuten on käytännössä koko tämän luokan laita (ehkä korkeintaan Dacia Dusteria lukuun ottamatta), Kia Sportagen asiakkaat odottavat saavansa kaupunkimaasturin, jolla esimerkiksi lumipolanteiden ylityksen tai vähän röykkyisemmän mökkitien voi kuvitella tilapäisesti onnistuvan vähän perinteisiä korimalleja sulavammin, ja johon on istuinkorkeuden puolesta mukavampi kulkea.

Vielä viime vuosituhannen puolella Kia Sportage oli vähän toisenlainen laite, kuten harvinainen ensimmäisen sukupolven edustaja osoittaa.

Maastokelpoinen Sportage perustui Mazda Bongoon

Kia Sportagen ensimmäinen sukupolvi tuli markkinoille vuonna 1993. Kia oli tuohon aikaan hyvin erilainen autonvalmistaja kuin mitä se nykyisin on, eikä myöskään nykyisenkaltaisista huippuluokan myyntiluvuista ympäri maailman ollut tietoakaan.

Mistä ei niin ikään ollut tietoakaan, oli Kian kuuluminen Hyundai Motor Companyyn. Eteläkorealaisen jättikonsernin sijaan Kia oli vielä tuohon aikaan kimpassa Mazdan ja Fordin kanssa, jotka pitkälti nostivat Kian autonvalmistajana siivilleen.

Näin ollen tuon ajan Kiat olivat vielä täynnä Mazdan tekniikkaa, ja niinpä myös ensimmäisen sukupolven Sportage piti sellaista sisällään. Itse asiassa ykköspolven Sportage rakennettiin Mazdan silloisen cabover-pakettiauto Bongon alustalle tarvittavien muokkausten kera. Lavetti oli siis maastoautoon sopivan lujaa tekoa.

Bongo-johdannaisen alustan lisäksi ensimmäisen polven Sportagen kaikki moottorit tulivat Mazdan silloisesta katalogista.

Esimerkkiyksilömme edustaa peruskorilla varustettua viisiovista Sportagea, joka on eniten kaikkien seuraavien Sportage-sukupolvien edeltäjä. Ykkös-Sportage oli kuitenkin joillain markkina-alueilla saatavilla myös pitkäperäisenä Sportage Grandina sekä ysärin maastoautojen tyyliin jopa kolmiovisena rättikattomallina.

Ensimmäisen polven Sportagen tuotantokaaren aikana Kia liittyi Hyundaihin, ja siispä vuodelle 2005 esitelty seuraajamalli edusti jo Hyundai-aikakauden tekniikkaa. Samalla Sportagesta tuli kirjaimellisesti crossover eli risteytys sedanin ja maasturin välillä, sillä toinen sukupolvi perustui Hyundai Elantraan. Jo ykköspolvea oli muutaman vuoden ajan valmistettu Euroopassa, sopimusvalmistaja Karmannin tehtaalla Saksan Osnabrückissä. Toisen polven myötä Euroopan pään tehdas vakiintui Slovakian Žilinaan, jossa kaikki Euroopan Sportaget valmistetaan, kuten myös Ceedin eri versiot.

Kia Sportage vm. 2000

Nettiauton valikoimista näyttäisi tällä hetkellä löytyvän yli 320 Kia Sportagea, mutta vain yksi niistä on tätä ensimmäistä sukupolvea. Se on Kempeleeltä löytyvä yksilö, joka edustaa vuosimallia 2000, siis jo tuotannon loppupuolta.

Harvinaisuuden lisäksi esimerkkiyksilön erikoisuutta lisää lumiauravarustus. Sportagen keulalla on siis puskulevy, jonka voi irroittaa kun sitä ei tarvita.

Lumen puskemisessa ja muissakin hankalakulkuisissa tehtävissä 2,0-litraisella bensiinimoottorilla ja 4-vaihteisella automaattivaihteistolla varustetussa Sportagessa voi olla apua myös alennusvaihteistosta.

Edellinen kerta, kun näimme Käytetyissä erikoisuuksissa lumiauran perhemaasturin keulalla taisi olla tämä vuosimallin 2003 Mercedes-Benz ML.

Lähteet: Kia, Nettiauto, IIHS