5.10.2025

Kierros alkuperäisen Budweiserin panimolla saa suun napsaamaan

Kuva Vesa Eskola

Tšekeistä pannaan paljon hyvää olutta, ja pari niistä tunnetuimpia ovat Pilsner Urquell ja Budweiser. Ja ei, jälkimmäisen kohdalla emme nyt puhu siitä amerikkalaisesta versiosta vaan vuodesta 1895 lähtien České Budějovicen kaupungissa tuotetusta lagerista.

České Budějovice on noin 100 000 asukkaan kaupunki Tšekkien eteläosissa, noin 150 kilometriä Prahasta etelään. Itävallan rajalle on enää lyhyt matka. Täällä sijaitsee alkuperäisen Budweiser Budvarin panimo. Nimi tulee kaupungin saksankielisestä versiosta Budweis.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Valtataistelua

Český akciový pivovar eli Tšekin osakeyhtiöpanimo alkoi panna omaa oluttaan 7. lokakuuta 1895. Panimo sai alkunsa tšekkiläisen porvariston ja tšekkiläisten panimo-oikeuksien puolustajien yhteistyöstä, he kun eivät olleet tyytyväisiä pääosin saksalaisen porvariston hallitseman kaupungin tilanteeseen.

Saksalaiset pomottivat kaupunkia, joten alueen tšekkiläinen väestö halusi nostaa omaa valtaansa. Yksi keino tähän oli omien yritysten perustaminen. Niinpä oluenpanijat August Zátka ja František Hromada pistivät pystyyn osuuspanimon yhdistämällä useamman alueen pienistä panimoista yhdeksi isommaksi yritykseksi.

Olutta České Budějovicessa on pantu kuitenkin jo 1200-luvulta lähtien eli mistään uudesta ilmiöstä ei ollut kyse. Olipa kaupungissa jopa kerran sen kauniissa historiassa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kuninkaallinen panimo.

Hyvä pohjavesi kaiken a ja o

Kuten kaikki oluen saloihin sukeltaneet tietävät, ratkaisevia tekijöitä onnistumisessa ovat hyvät raaka-aineet. Sama pätee tietysti myös kaikkeen keittiössä tuotettavaan.

Hyvistä raaka-aineista vesi ei ole merkitykseltään vähäisin. Sitä uusi panimo pumppasi alueen erinomaisesta pohjavedestä. Nykyisin kaivo ylettyy noin 300 metrin syvyyteen. Vesi tulee ylös oman paineensa avulla; pohjavesi on siis muodostunut arteesisessa akviferissa kahden vettä läpäisemättömän kerroksen väliin.

Muut kaksi tärkeää ainesosaa ovat tietysti ohra ja humala. Ensimainittu tuotettiin – ja tuotetaan yhä – Määrin alueella. Jälkimmäinen on puolestaan laadullisesti erinomaisesta Saazin humalaa, johon luottaa yhä valtaosa tšekkiläisistä panimoista.

Kansallistaminen ja länttä kohti

Toisen maailmansodan jälkeen panimo – kommunistisen hengen mukaisesti – kansallistettiin. Tuotanto oli sinänsä määrällisesti vaatimatonta, kunhan paikallisten oma jano tuli tyydytettyä. Vuonna 1990 tuotanto oli 450 000 hehtolitraa. Yksi hehtolitrahan on 100 litraa.

Kun Berliinin muuri kaatui ja itä alkoi vapaamarssin kohti länttä, myös vanhassa panimossa panostettiin tuotannon modernisointiin. Niinpä jo vuonna 1996 panimon tuotannoksi saatiin ensimmäistä kertaa yli miljoona hehtolitraa olutta.

Tästä 20 vuotta eteenpäin eli vuonna 2016 olutta pantiin vuodessa 1,6 miljoonaa hehtolitraa. Viime vuonna oltiin jo melkein kahdessa miljoonassa hehtolitrassa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kierros ja maistiainen

Panimoon pääsee luonnollisesti tutustumaan. Kiertokäynti ja tuotantoon tutustuminen kestää noin 70–80 minuuttia. Kielistä voi valita itselleen parhaiten sopivan, vaihtoehdot ovat tšekki, saksa ja englanti.

Tutustumiskäynti kustantaa 250 paikallista eli hieman yli 10 euroa. Isojen tuotantolaitoksien tiloihin on aina mukava käydä kurkkaamassa, eikä Budweiser Budva ole poikkeus. Ja kyseessä on kuitenkin vasta Tšekkien neljänneksi suurin panimo...

Tuotannon koon hahmottaminen saa pään pyörälle. Tyhjät pullot, täydet pullot, etiketin saanet pullot ja lopulta pahvipakkaukset rullaavat tiloissa omaa karuselliaan.

Myös oluen historiaa ja sen panemista käydään nopeasti läpi. Vitriineissä on vanhoja tähän soveltuvia työkaluja, joita voi hämmästellä.

Lopussa panimon kylmävarastossa lasketaan tuoppeihin suodattamatonta tavaraa ja kilistellään niitä muiden kävijöiden kanssa. Moottorin visiitin aikana oppaalla oli kehuttavan hieno kielitaito. Kun vieras sanoi, mistä maasta hän oli, oppaalta tuli automaattisesti juomatervehdys oikealla kielellä – meidän kohdalla siis kippis.

Ja juoma maistuu jalolta. Laatuun kuuluu myös aika, ja Budweiser Budvar olut kypsyy vähintään 90 päivää. Se on huomattavasti pidempään kuin monien massatuotantopanimoiden kohdalla, jossa olut kypsyy usein vain 72 tuntia.

Ja tähän vielä varoituksen sana, Tšekeissä on yhä nollaraja liikenteen promilleissa, joten maistelun jälkeen kannattaa pitää pieni paussi. Panimolla on myös oma pubi, josta saa ruokaa. Se on oiva tapa kuluttaa aikaa.

Ja jos Tšekeissä on halua ja mahdollisuus tutustua vain yhteen panimoon, suosittelemme Pilsner Urquellin panimoa Plzeňissä. Kävimme siellä toissa vuonna, ja kierros oli monipuolisempi ja syvällisempi. Linkki tuohon juttuun aukeaa tästä

Riitaa pukkaa

Kun maailmalla puhutaan Budweiserista, monet yhdistävät sen automaattisesti amerikkalaisen Anheuser-Busch-konsernin vuonna 1907 Yhdysvalloissa rekisteröimään Budweiser-tuotemerkkiin. Asiasta spekuloitiin (lue riideltiin) pitkään, mutta vuonna 1911 jenkit ja tšekit solmivat sopimuksen, jonka mukaan tšekkiläinen osakeyhtiöpanimo tunnusti amerikkalaisen rekisteröinnin pätevyyden korvausta vastaan, mutta ei luopunut oikeudesta merkitä omia tuotteitaan sanoilla Budweiser ja original eli alkuperäinen.

Budweiser Budvar -panimon kotisivut: https://www.budejovickybudvar.cz/en/home

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat