Kulutustesti: paljonko vuoristotie nostaa sähköauton kulutusta?

Nämä ovat näitä ikuisuuskysymyksiä. Ennen vanhaan kuuli silloin tällöin pähkäiltävän sitä, että onko auton kulutus sama, jos sillä ajetaan sama matka tasamaalla tai kumpuilevassa maisemassa. No ei tietenkään.

Tasamaalla tasakaasulla ajettaessa kulutus on maltillista, koska massa on saatu jo liikkeelle, ja energiaa tarvitaan enimmäkseen vain ilman puhkomiseen. Ylämäkeen ajettaessa massaa liikutetaan myös painovoimaa vastaan. Alamäkeen taas rullataan, jolloin kulutus on oikeastaan nolla. Ylämäki vie kuitenkin niin paljon energiaa, ettei paraskaan rullaus tasoita tilannetta.

Sähköautoilu tekee vanhasta filosofioinnista vielä astetta mielenkiintoisemman, koska a) energiaa otetaan talteen alamäessä, ja b) sähkömoottori on polttomoottoria parempi hyötysuhteeltaan. Kysymys kuuluu, kuinka paljon energiaa saadaan talteen, ja kuinka paljon sillä pystytään korvaamaan ylämäkeen kuluneesta energiasta?

Tehokas ilman puhkominen kaiken a ja o

Otimme testiautoksi Hyundai Ioniq 6:n, koska sen ilmanvastuskerroin on yksi pienimmistä tämän hetken autoissa eli 0,21 Ajoimme sitä ensin suht tasaisella 60,5 kilometrin matkan Sveitsissä Luzernista Altdorfiin. Ajoimme taloudellisesti mutta ilman mitään ylimääräisiä vippaskonsteja pääosin maantietä mutta taajamia läpäisten. Hyundai ilmoitti kulutukseksi 11,1 kWh/100 km. Ajoaika oli tunti ja 23 minuuttia eli keskinopeus oli 43,37 km/h.

Altdorfista lähdimme Lidlin pihalta autoa ladattuamme kiipeämään kohti Klausenin solatietä. Akun varaus oli liikkeelle lähdettäessä 93 %. Lähtöpaikka sijaitsee noin 450 metriä meren pinnan yläpuolella.

Alussa kiipeäminen oli maltillisempaa, mutta 30 kWh/100 km raja rikkoontui silti nopeasti. Puurajaa lähestyttäessä meni rikki jo 40 kWh/100 km lukema.

Olimme liikkeellä arkipäivänä, joten muuta liikennettä oli vähäisesti eli saimme ajaa oman rytmin mukaisesti. Näin ajotapa oli hyvin lähellä sitä miten olimme tasaisellakin ajaneet.

Muutamia luonnonesteitä matkan varrella kuitenkin mahtui, jolloin vauhtia oli hidastettava – ja sitten taas kiihdytettävä. Lopulta ylitimme kuitenkin solan korkeimman kohdan 1948 metriä merenpinnan yläpuolella ilman että kulutus oli noussut enää merkittävästi.

Ylhäällä 27,9 kilometrin jälkeen Hyundai ilmoitti kulutukseksi 44,9 kWh/100 km, ja aikaa matkaan kului 41 minuuttia. Keskinopeus oli siis 39,51 km/h. Akun varaus oli pudonnut 78 prosenttiin. Annoimme itsellemme palkinnoksi minuutin verran aikaa maisemien ihailuun.

Rattivivut tehokkaassa käytössä

Sitten rullailimme vain alas Linthaliin. Jarrupolkimeen koskemista vältimme viimeiseen asti. Mutkiin jarrutettiin ennakoivasti rattivipuja käyttäen. Ne ovat sähköautolla taloudellisesti ajettaessa erinomainen apuvälinen.

Ja aina kuin vain oli mahdollista, annoimme auton vain rullata. Alamäkiosuudelle osui muutama pidempi suora, ja Ioniq 6 rullaa kieltämättä erinomaisesti.

Alhaalla Lithalissa 650 metriä merenpinnan yläpuolella Hyundai ilmoitti koko Klausenin solatien yhteiskulutukseksi 15,5 kWh/100 km 49,5 kilometrin matkalla. Aikaa tähän kului tunti ja 14 minuuttia. Keskinopeus oli kaikkiaan 39,73 km/h eli ylä- ja alamäen välinen ero oli minimaalinen. Akun varaus oli noussut alhaalla 84 prosenttiin. Energiaa oli otettu talteen siis varsin mukavasti mutta ei kuitenkaan ehkä niin paljon kuin olisimme olettaneet. Toisaalta annoimme auton rullata siis aina kuin se vain oli mahdollista. Rajumpia jarrutuksia kuitenkin välttelimme, koska silloin energia menee harakoille.

Kun tasamaan kulutus oli 11,1 kWh ja vuoristotieosuuden 15,5 kWh, niiden välinen ero oli 4,4 kWh/100 km, eli kulutus nousi 39,64 %.

Mitä tästä sitten pystyy päättelemään? Ainakin sen, että auton teknologia auttaa säästötalkoissa, mutta loppupeleissä suurin yksittäinen kulutukseen vaikuttava tekijä istuu kuitenkin yhä ratin ja istuimen välissä. Ennakoimalla meistä jokainen voi säästää energiaa on se pakattu sitten nestemäisen polttoaineen muotoon tai akkuihin sähkönä. Sähköautoissa jarrutusenergian mahdollisimman tehokas talteenotto auttaa usein tiputtamaan kulutuksen WLTP-lukemien alle.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola