Ministeri Timo Harakka patistaa kuntia ja kaupunkeja tarttumaan toimeen pyöräilyn edistämiseksi – ”Tulin hommanneeksi sähköpyörän”

Viidennen kerran pidetyssä Suomi kävelee ja polkee -foorumissa pohdittiin kävelyä ja pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä sekä julkistettiin valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tulokset.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on hankkinut sähköavusteisen polkupyörän.

– Tulin hommanneeksi sähköpyörän. Se on kuistillani odottamassa, että kokoan sen. Kun säät tästä keväistyy, lähden ottamaan testiajon, Timo Harakka sanoo.

Ministeri Timo Harakka oli avaamassa jo viidettä kertaa pidettyä Suomi kävelee ja polkee -foorumia. Foorumin tarkoituksena on säännöllisesti seurata, kuinka valtakunnallinen Suomi kävelee ja polkee -ohjelma toteutuu. Foorumin tarkoituksena on myös lisäksi vaihtaa ajatuksia siitä, miten kävelyä ja pyöräliikennettä voitaisi Suomessa edistää.

Vuonna 2018 julkaistussa edistämisohjelmassa on tavoitteena kasvattaa kävelyn ja pyöräliikenteen matkamääriä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2016.

Harakka sanoo, että sähköpyörä on ”game changer”, mullistava juttu monella tavalla. Sähköavusteinen polkupyörä esimerkiksi madaltaa sellaisten ihmisten, jotka eivät ole aivan huippukunnossa, tekemään pidempiä pyörämatkoja ja työmatkoja pyörällä, Harakka sanoo.

Harakka myös uskoo, että sähköavusteisen polkupyörän kaltaiset innovaatiot ja jatkuva pyöräilyverkoston paraneminen johtavat siihen, että pyöräilystä tulee entistä muodikkaampi ja entistä varteenotettavampi vaihtoehto liikkumiselle.

Kunnat mukaan hankkeisiin

Harakka kannustaakin kuntia ja kaupunkeja tarttumaan rohkeasti toimeen pyöräilyn edistämiseksi, sillä kunnilla ja kaupungeilla on avainrooli kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisessä.

– Ilokseni voin todeta, että kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmia on jo yhteensä yli sadassa kunnassa. Haluankin kannustaa nyt myös niitä kuntia, joissa suunnitelmia ei vielä ole, tarttumaan toimeen joko yksin tai yhdessä seudun muiden kuntien kanssa, Harakka sanoo.

– Suunnitelmallisella työllä saamme parhaiten parannettua kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä, kehitettyä matkaketjuja ja parannettua liikenneturvallisuutta, Harakka sanoo.

Tiedolla on merkittävä rooli

Suomi kävelee ja pyöräilee -foorumin otsikko tällä kertaa oli ”Datan rattaat pyörimään”. Timo Harakka sanookin, että oikealla todistetulla tiedolla on merkittävä rooli hankkeiden ja kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemisessä.

– Jotta tiedämme, mihin meidän tulisi jatkossa panostaa, tarvitsemme ajankohtaista ja tutkittua tietoa, Harakka sanoo.

– Oleellista on myös tunnistaa, mitkä saavat meidät arjessa valitsemaan aktiiviset liikkumismuodot. Mitkä ovat ne vaikuttavimmat keinot, millä saadaan niin lapset kuin nuoret, työikäiset ja ikääntyneet kansalaiset valitsemaan kävely tai pyöräily, muiden kulkumuotojen sijaan tai rinnalle työ-, koulu- tai asiointimatkoille, Harakka sanoo.

Esimerkiksi Vaasan kaupungissa kestävästä liikkumisesta kerätään paljon dataa ja tietoa. Vaasan kaupungin projekti-insinööri Samuli Huusko antaa myös vinkin muille kunnille, että pyörää ei tässäkään tapauksessa tarvitse keksiä uudelleen.

– Yhteistyön lisääminen kuntien ja kaupunkien välillä ja datan jakaminen ja yhteinen käyttö on tärkeää, Huusko sanoo.

Tavoite on saavutettavissa

Liikenne- ja viestintäministeriössä on kuluneen hallituskauden aikana kolme eri strategista kokonaisuutta, joiden tarkoituksena on edistää liikkumista kohti fossiilitonta tulevaisuutta ja vuotta 2030 . Kokonaisuudet ovat Liikenne 12 -suunnitelma, fossiilittoman liikenteen tiekartta sekä digikompassi.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisessä vaiheessa valtio on laittanut alulle muun muassa kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyviä erilaisia tukia sekä kannustimia, joiden tarkoituksena on edistää liikenteen päästöttömyyttä.

– Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamistavoite vuonna 2030 on mahdollista saavuttaa tietyin reunaehdoin, jos kaikki tiekartan toimet toteutetaan ja rahoitetaan täysmääräisesti, Timo Harakka sanoo.

Kävely ja pyöräliikenne ovat Harakan mukaan kestävän liikenteen edistämisen kannalta olennaisia.

– Vuonna 2018 laaditulla kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmalla olemme voineet parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kunnissa ja tukea tätä liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämistä, Harakka sanoo.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma sisältää yli 30 toimenpidettä, jotka on ajoitettu toteutettavaksi tämän vuoden loppuun mennessä. Harakan mukaan kokonaiskuvaa toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei vielä ole, valtaosa toimenpiteistä ovat toteutuneet kokonaan tai osittain.

Vuoteen 2030 mennessä on tavoitteena, että kävellen ja pyöräillen tehdyt matkat lisääntyvät 30 prosenttia.

Lyhyisiin arkimatkoihin halutaan vaikuttaa

Harakka sanoo, että laadukkaalla infrastruktuurilla on merkitystä, kuinka kävely ja pyöräily lisääntyvät Suomessa. Erilaisia kuntien ja kaupunkien infrahankkeita vuosina 2020–2023 on tuettu noin 70 miljoonalla eurolla.

– Laadukas kävely- ja pyöräliikenteen infra on tärkeimmistä keinoista vaikuttaa tämän kulkumuodon valintaan ja kasvattaa kävely- ja pyöräliikennemääriä, Harakka sanoo.

Kävellen ja pyöräillen tehdään luonnollisesti lyhyitä matkoja, esimerkiksi töihin tai asioille. Suomessa tehdään myös miljoonia alle viiden kilometrin mittaisia automatkoja päivittäin.

Kun katsotaan Suomi kävelee ja polkee -foorumissa esitettyjä valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksia, niin juuri lyhyet, alle viiden kilometrin matkat ovat ne, missä juuri on potentiaalia siirtyä yksityisautoilun sijaan tekemään matka kävellen tai pyöräillen.

– Kävelyn ja pyöräilyn potentiaali ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä. Edelleen suuri osa alle kolmen kilometrin arkimatkoista tehdään henkilöautolla. Tähän haluamme vaikuttaa, sanoo Traficomin kestävä ja puhdas ympäristö verkoston johtaja Jarno Ilme.

Isoja alueellisia eroja

Valtakunnallista henkilöliikennetutkimusta on tehty vuodesta 1974 saakka. Kun vuonna 2016 tehtyä tutkimusta verrataan viimeisimpään, koronavuonna 2021 tehtyyn tutkimukseen, onnellinen puoli siinä on, että jalankulku ja pyöräily ei ole kilometreissä vähentynyt, sanoo erityisasiantuntija Hanna Strömmer Traficomista.

Kääntöpuolena tässä on kuitenkin se, että kestävien kulkutapojen, eli kävelyn ja pyöräilyn osuudet eivät ole kuitenkaan myöskään kasvaneet valtakunnallisesti.

– Alueelliset erot ovat suuria. Jotta päästäisiin Suomelle asetettuihin liikenteen ilmastotavoitteisiin, kestäviä kulkutapoja tulisi edelleen edistää yhteistyössä, Strömmer toteaa.

Suuret kaupungit, joissa ilman autoa liikkuminen on helpompaa, ovat juuri avainasemassa siinä, että kävelyä ja pyöräilyä edistetään merkittävästi.

Tutkimuksen mukaan kotimaan matkasuoritteesta 84 prosenttia tehtiin edelleen henkilöautoilla. Jalankulun ja pyöräliikenteen osuus oli yhteensä viisi prosenttia matkasuoritteita ja joukkoliikenteen osuus kahdeksan prosenttia.

Valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa selvitettiin vuonna 2021 yli 6-vuotiaiden suomalaisten liikkumista koko kalenterivuonna. Tutkimukseen vastasi yli 24 000 henkilöä ja vastausaste oli 27 prosenttia. Tutkimus perustuu tilastollisesti edustavaan, väestötietojärjestelmästä poimittuun otokseen ja tutkimustuloksia käytetään liikennettä koskevassa päätöksenteossa.

Tavat opitaan nuorena

Suomi kävelee ja pyöräilee -foorumissa esitettiin myös ratkaisuja, kuinka juuri potentiaalisia lyhyitä henkilöautolla tehtäviä matkoja saataisi muutettua kävellen tai polkupyörällä tehtäviin matkoihin.

– Oppiminen alkaa tosi pienestä siihen, miten liikutaan, kun liikutaan paikasta toiseen. Jos näin koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta asiaa katsoo, niin nuorena tapoja opitaan ja katse kääntyy vanhempiin paljon. Toki liikkuminen tarvitsee sen kaiken infan siihen ympärille tueksi. Viheralueiden vaikutus on merkittävä kävelyä ja pyöräilyä lisäävä tekijä tutkitustikin, Helena Suomela Opetushallituksesta sanoo.

Myös Riikka Paloniemi Suomen ympäristökeskuksesta on samaa mieltä ja näkee asiassa kasvatuksellisen puolen.

– Jääkiekkojunioreiden kanssa alettiin Jyväskylässä miettiä, että miten matkat harjoituksiin saataisi osaksi sitä heidän harrastusta. Ratkaisuksi löytyi se, että nuoret kulkivat itse harjoituksiin, eikä niin, että vanhemmat kuskasivat heidät sinne. Sen jälkeen kokemus koko harrastuksesta oli nuorilla ihan erilainen, Paloniemi sanoo.

Kaiken ikäisten ihmisten liikkuvuudesta ja kulkutapojen valintoja pohdittaessa on tärkeää katsoa nimenomaan sitä, että keitä asia oikeasti koskee.

– Arjen sujuvuus on päällimmäinen tekijä, miten ihmiset valitsee sen, miten saa hoidettua päivän liikkumisen ja miten ne sijoittuvat siihen lähiympäristöön. Raha ratkaisee seuraavaksi. Tätä me Sitrassakin pyrimme ymmärtämään koko ajan enemmän ja enemmän, mikä saa ihmisen tekemään niitä arjen kestäviä tekoja, asiantuntija Lotta Toivonen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta sanoo.

Suomi kävelee ja polkee -foorumin on järjestetty nyt viisi kertaa. Foorumin tavoitteena on jakaa tietoa ja vaikuttavia toimenpiteitä kaikkialta Suomesta sekä varmistaa, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteet toteutuvat. Edistämisohjelman tavoitteena on, että kävelyn ja pyöräliikenteen matkamäärät kasvavat 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää arvioilta 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa.

Teksti Manu Tuppurainen kuvat Moottorin arkisto

a:2:{i:0;s:6:"126551";i:1;s:6:"126676";}