Muistatko aikaa, jolloin tämä väkivahva laiva vei automatkailijat suoraan Helsingin länsisatamasta Saksan Rostockiin?

Tallinkin omistama pikalaiva Superfast IX ei ollut käynyt Suomen vesillä noin 17 vuoteen, mutta historiassaan se on ajanut Hangosta ja Helsingistä Tallinnaan, Paldiskiin ja Rostockiin asti.

Moottori pääsi viime viikolla tutustumaan Turku Repair Yardin kuivatelakalla Naantalissa huollettavana olleeseen Superfast IX -alukseen, joka on pian vuoden Itämeren-komennuksensa jälkeen siirtymässä vuokralle Irlantiin. Tähän liittyviä taustoja ja syitä käytiin läpi tuossa aiemmassa uutisessa.

Superfast IX on mielenkiintoinen laiva, jolla on myös mielenkiintoinen historia. Näihin asioihin tehdään puolestaan sukellus tässä artikkelissa.

Syntynyt superfastien sukuun

Aluksen nimi ei ole lainkaan sattumalta juuri Superfast IX eli roomalaisilla numeroilla tietysti 9. Kun se rakennettiin Saksan Kielissä, Howaltswerke Deutsche Werftin telakalla vuonna 2002, oli sen tilaaja kreikkalaisomisteinen Superfast Ferries. Samainen telakka oli juuri aiemmin rakentanut Superfast IX:lle pari sisartakin, nimittäin Superfast VII:n ja Superfast VIII:n, joilla on ollut myös kohtalonyhteyttä Superfast IX:n kanssa. Myös seuraava alus, Superfast X, oli näiden kolmen sisar, hienoisesti poikkeavilla mitoilla tosin.

Kreikkalaisyhtiöllä on ja on ollut myös monia muita laivoja, joista osassa on ollut samoja piirteitä seitsemännen, kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Superfastin kanssa.

Superfast Ferries otti 2000-luvun alkupuolella jalansijaa muuallakin kuin Adrianmeren vesillä, nimittäin Pohjanmerellä ja Itämerellä. Superfast IX:n ensimmäinen komennus olikin reitti Ruotsin Södertäljestä Tukholman läheltä Saksan Rostockiin. Tämä reitti tosin osoittautui nopeasti kannattamattomaksi, sillä Superfast IX ajoi sitä vain kolmen kuukauden ja kymmenen päivän ajan.

Näin jo toukokuussa 2002, viitisen kuukautta kastajaistensa jälkeen, Superfast IX oli jo uransa toisella reitillä. Tuo reitti ei ollut mikä tahansa, vaan harvinainen Skotlannin ja manner-Euroopan yhdistävä reitti. Superfast Ferriesillä sellainen oli, mutta kukaan ei ole tässä markkinassa operoinut sen jälkeen, ennen kuin tanskalainen DFDS ilmoituksensa mukaan avaa sellaisen vuoden 2026 aikana. DFDS:n reitti tulee kulkemaan Rosythista Ranskan Dunkerque'iin, siinä missä Superfastin alukset ajoivat samasta Skotlannin kaupungista Belgian Zeebruggeen.

Alle kahden vuoden jälkeen Superfast IX vaihtoi maisemaa jälleen Itämeren puolelle, sillä Superfast Ferries oli haistellut muitakin reittimahdollisuuksia Itämerellä. Sellainen oli löytynyt Suomen ja Saksan väliltä, ja niin Superfast IX alkoi ajaa sisartensa kanssa suoraa reittiä Suomen Hangosta Saksan Rostockiin.

Superfast Ferries pyöritteli laivojaan siten, että Superfast IX palasi välissä takaisin Pohjanmerelle, mutta siinä vaiheessa, kun kreikkalaisyhtiö myi Superfast VII:n, -VIII:n ja -IX:n könttänä pois laivastostaan vuonna 2006, vetäytyen Itämereltä, Superfast IX oli Hangon-reitillä.

Tällä reitillä alus sai myös jatkaa sillä erotuksella, että nyt pistäydyttiin Viron Paldiskissa. Ostaja oli nimittäin muuan Tallink.

Tallinkille Superfast IX ajoi Hangon-reittiä vuoden 2006 loppuun asti. Ohjelmaan kuului sekä pitkä reitti Hangosta Rostockiin että Suomenlahden toiselle puolelle Paldiskiin. Vuoden 2007 alusta Superfast IX siirrettiin reitille Helsingistä Rostockiin sekä Helsingistä Tallinnaan Rostockin-vuorojen välissä.

Nopeat Superfast-alukset ajoivat Helsingistä Rostockiin vain reilussa vuorokaudessa. Lähtösatama Helsingissä oli länsisatama eli vuosina 2007 - 2011 käytännössä Helsingin keskustasta oli matkustaja-autolauttayhteys Saksaan. Nykyisinhän Helsingin Vuosaaresta Travemündeen ajavalla Finnlinesilla on käytännössä monopoli Suomen ja Saksan välisessä, myös vapaa-ajanmatkailijoille tarkoitetussa suorassa liikenteessä.

Identiteetti vaihtui hitaasti

Ei muuten voi sanoa edes, että alukset olisi tuolloin vuonna 2006 siirretty Tallinkin väreihin, sillä alun siirtymäajan ne ajoivat vielä vanhan omistajansa väreissä. Myöhemmin brändi-ilmeeseen tuli lisäys "Operated by Tallink", ja kuten tämän jutun kuvituksestakin voidaan huomata, Superfast IX:kin on päätynyt lopulta kokonaan Tallinkin väreihin.

Tästäkin huolimatta Tallinkille päätyneet kolme alusta kantavat yli 20 vuoden jälkeen alkuperäisen omistajansa perintöä nimissään. Superfast VII ja Superfast VIII on nyttemmin myyty ruotsalaiselle Stena Linelle, ja ne kantavat nimiä Stena Superfast VII ja Stena Superfast VIII. Ne ajavat nykyisin reittiä Pohjois-Irlannin Belfastin ja Skotlannin Cairnryanin välillä.

Superfast IX on puolestaan edelleen toistaiseksi Superfast IX. Välissä oli tosin pienoinen 15 vuoden ajanjakso, jolloin alus tunnettiin nimellä Atlantic Vision.

Nimittäin, vuonna 2008 Tallink ulosvuokrasi Superfast IX:n Kanadaan, Marine Atlantic -nimiselle laivayhtiölle. Tämän jälkeen sen sisaralukset jäivät vielä noin kolmeksi vuodeksi Suomen, Viron ja Saksan välille, ennen myöhemmin pysyväksi muuttunutta Stena-komennustaan.

Kanadassa nimellä Atlantic Vision varustettu entinen ja nykyinen Superfast IX ajoi vakituisesti reilun sadan kilometrin mittaista reittiä Cabotinsalmen halki North Sydneystä, Nova Scotian provinssista Port aux Basques'iin Newfoundlandin saarella. Alue on jo melko pitkällä Atlantilla aivan Kanadan itäisemmässä osassa.

Jatkosopimuksien jälkeen vuokrasopimus Tallinkin ja Marine Atlanticin välillä päättyi lopulta noin 15 vuoden jälkeen, ja alus palasi lopulta vuoden 2024 kesällä takaisin Tallinnaan. Siellä se odotti noin yhdeksän kuukauden ajan, ennen kuin Tallink monien, edellisessä artikkelissa kuvailtujen vaiheiden jälkeen otti sen Paldiskin ja Kapellskärin väliselle oikoreitilleen.

Uudelleen Superfast IX:ksi nimetyn aluksen uusi komennus Itämerellä jäi vain hieman yli vuoden mittaiseksi, sillä Tallink on ilmoittanut jälleen ulosvuokranneensa sen. Vuokraajan uskotaan olevan uusi irlantilainen varustamo Hibernia Line, jonka on määrä aloittaa liikennöinti Kelttimeren halki Irlannin Corkista Ranskan Boulogne-sur-Mer'iin.

Tallinkin ja oletettavasti Hibernia Linen vuokrasopimus Superfast IX:stä kattaa aluksi kolme vuotta, mutta se sisältää optiot kahden vuoden jatkosta sekä ostosta kokonaan. Optioiden käyttö riippuu varmasti paljon siitä, kuinka onnistuneesti uuden varustamon liiketoiminta lähteekään käyntiin.

Mikäli Irlannin-komennus muuttuu aikanaan viiden vuokravuoden jälkeen mahdollisesti pysyväksi, on todennäköistä, että Superfast IX kävi 3. - 18. huhtikuuta Naantalissa Turku Repair Yardilla vieraillessaan viimeistä kertaa Suomessa.

Nopea kulkemaan, nopea lastaamaan

Superfast IX on sisartensa tavoin ja nimensä mukaisesti rakennettu supernopeaksi matkustaja-autolautaksi.

203 metriä pitkä mutta vain 25 metriä leveä ja noin 30 000 GT:n bruttovetoisuuden omaava Superfast IX on muodoltaan hydrodynaamisesti etevä, ja kun tähän yhdistetään aluksen tehokkaat, yhteensä 46 000 kilowattia tuottavat koneet, tuloksena on jopa 30 solmun eli yli 55 km/h nopeuteen yltävä matkustaja-autolautta.

Vertailun vuoksi esimerkiksi Silja Serenade ja -Symphony ovat bruttovetoisuudeltaan pyöreästi kaksi kertaa Superfast IX:n kokoisia laivoja, mutta niiden koneteho on "vain" 32 500 kilowattia ja nopeus 23 solmua. Myöskään Tallinkin Helsinki-Tallinna-reitin pikalaivat Megastar ja MyStar eivät yllä aivan Superfastin nopeuksiin, vaikka ovatkin nopeita aluksia.

Superfast IX:n 46 000 kilowatin tehojen taustalla on neljä väkivahvaa Wärtsilä-Sulzerin 16-sylinteristä dieselkonetta, jotka kaikki pystyvät osallistumaan laivan liikuttamiseen perinteisellä tavalla, ilman dieselsähköistä voimansiirtoa. Kaikki tehot päätyvätkin siinä vaihdelaatikoiden kautta suoraan aluksen kahdelle potkurille.

Superfast IX ei ole pelkästään nopea kulkemaan, vaan myös nopea lastattava. Nimittäin aivan kuten mainituissa Megastarissa ja MyStarissa, Superfast IX:ssä on mahdollisuus kahden tason lastaamiseen.

Kun ajoneuvoja voidaan ajaa laivaan ja sieltä ulos yhden sijaan kahdessa tasossa, se saadaan tyhjäksi ja täyteen tuplasti nopeammin.

Nämä ominaisuudet tekevät Superfast IX:stä operointimielessä varsin joustavan laivan.

Lähteet: Tallink, Fakta om Fartyg, Helsingin satama, Shippax.com, Turku Repair Yard