Puolen vuoden koeajo: kuinka ladattava hybridi Mercedes-Benz A 250 e toimii, kun sähkö loppuu?

Ajoimme akun tyhjäksi ja veimme ladattavan hybridin keskelle kaupunkia.

Toistaiseksi puolen vuoden koeajossa on keskitytty Mercedes-Benz A 250 e:n toimintaan sähkökäytöllä. Edelleenkin valtaosa auton kilometreistä taittuvat akun voimalla – miksi ei, kun kertalatauksella pääsee huoletta yli 50 kilometriä ja pandemian aikaan syitä pidemmille seikkailuille on valitettavan vähän.

Sähköajo sitä paitsi sopii säästävään suomalaissieluun: lähinnä ostoskeskusten ilmaisia asiointilatauksia käyttämällä ensimmäiset reilut neljäsataa kilometriä ovat taittuneet lähes ilmaiseksi. Kuka nyt ei siitä pitäisi?

Tämän viikon artikkelin tekeminen alkoi ajamalla akku tarkoituksella tyhjäksi: halusin tutkia Mercedes-Benz A 250 e:n toimintaa polttomoottorikäytössä. Kuinka auto toimii akku tyhjänä?

Perusteet tekniikasta

Ladattavan A 250 e:n voimalinjan perusrakenne on tuttu muista A-sarjan perusmalleista: polttomoottorina on 1,3-litrainen nelisylinterinen M282-yhteistyömoottori, jonka variaatioita käytetään myös Renaultin ja Nissanin malleissa. Vaihteistona A 250 e:ssä on 8-portainen kaksoiskytkinlaatikko – tavalliset bensiinikäyttöiset A-sarjalaiset tulevat toimeen seitsenvaihteisella laatikolla, tämä 8-portainen jaetaan vain Mercedes-AMG A 45 -mallien ja voimakkaimpien dieselien kanssa.

Sähkömoottori on sijoitettu vaihteistoon, itse asiassa se on paketoitu kaksoiskytkimien ympärille.

Sähkömoottori vetää 8-portaisen vaihteiston läpi polttomoottorin tavoin ja auto käyttää vaihteita sähköajossakin. Sen huomaa hyvin hentoina nykäyksenä vaihdoissa. Selvintä vaihteiden käyttö on kaasuvasteessa: joskus vaihteisto joutuu tiputtamaan pari pykälää pienemmälle, mikä aiheuttaa täyssähköauton välittömään vasteeseen verrattuna pienen viiveen. Vaihteiston erottaa myös moottorijarrutuksella, kun hidastuvuus kasvaa portaittain vaihteiden vaihtuessa pienemmäksi.

Jarruihin liittyy kenties A 250 e:n suurin ajettavuusmoite: jarrutuntuma on monen muun hybridin tapaan hieman pehmeä ja epämääräinen.

Pientä sähköä

Polttomoottorikäytölläkin auto pyrkii lähtemään sähköllä liikkeelle. Kun vauhtia on Usain Boltin kävelyvauhdin verran, siis noin 10–15 km/h, vaihtaa auto käyttövoiman polttomoottoriin. Ratkaisulla liikkeellelähdöstä saadaan perinteistä polttomoottorikäyttöistä kaksoiskytkinvaihteistoa pehmeämpi – Mercedes-Benzin nykyisen sukupolven A-sarja kärsi alussa karkeatoimisesta vaihteistosta, jota sittemmin on ohjelmistopäivityksillä parannettu, mutta A 250 e lienee silti malliston sulavin toteutus.

Hitaasti matelevassa ruuhkassa A 250 e saattaa tyhjälläkin akulla edetä satunnaisia satoja metrejä akun turvin: järkevää, kun kyseisessä käyttötilanteessa sähkövoiman hyötysuhde on huomattavasti polttomoottoria tehokkaampi.

Muutoin tyhjäakkuinen auto etenee täysin muiden polttomoottorimallien tavoin eteenpäin. Eroa tulee vasta kaasupolkimen nostaessa: A 250 e sammuttaa herkästi polttomoottorin ja suosii rullausta. Kevyet hidastukset toki tehdään generaattorina tuplaavan sähkömoottorin avulla, eli liike-energia muunnetaan akun sähköenergiaksi. Auto siis toimii tyhjällä akulla hyvin perinteisen hybridin kaltaisesti.

Vapaasti rullaten

39 kilometrin pääkaupunkiseutuajelulla auto ilmoitti liikkuneensa peräti 12 kilometriä polttomoottoritta: valtaosa tästä koostuu rullaamisesta kytkin avattuna ja moottori sammutettuna, mihin myös monet nykyiset kevythybridit kykenevät.

Rullaus ”ilman moottoria” on nykyaikaisilla matalan vierintävastuksen autoilla energiatehokkaampaa etenemistä, kuin perinteisen polttomoottoriauton moottorijarrutus, missä polttoaineensyöttö katkeaa – mutta myös auton hidastuvuus on suurempi.

Rullaamisen lisäksi 12 kilometriin mahtuu joukko ruuhkassa matelua ja muita pätkittäisiä jaksoja, joissa jarrutuksessa kerätty energia muutetaan sähkömoottorilla takaisin liikkeeksi.

Lataamatta hybridinä

Mercedes-Benz A 250 e siis toimii varsin hyvin myös hybridinä – miksi perinteistä ”pelkkää” hybridiä pitäisi kutsua, kun ”itselataava hybridi” johtaa harhaan ja ”täyshybridi” tuntuu jotenkin virheellisesti paremmalta kuin ladattava hybridi?

Aivan esimerkiksi Toyotan hybridien tasolle Mercedes-Benzin energiatehokkuus polttomoottoriajossa ei kuitenkaan yllä – syy lienee siinä, että auton polttomoottori on tehokas yleiskäyttöinen ”pikkuturbo”, eikä Toyotan tapaan lähes erottamaton osa hyvin optimoitua hybridijärjestelmää.

Tulos

Tulos 39 kilometrin ajolta on 5,4 l/100 km, ja keskinopeus oli 34 km/h. Lukema ei suinkaan ole huono: olihan kyseessä vahvasti kaupunkipainotteinen ajolenkki, eli polttomoottoriajoa tilanteessa, jossa A 250 e:llä olisi luontaista edetä sähköllä. Lukema ei myöskään edusta mitään absoluuttista totuutta – emme ajaneet vakioitua kulutuslenkkiä, ja toki pandemia-aikaan pääkaupunkiseudunkin liikenne on tavallista vähäisempää. Sen antanee kuitenkin hyvän kuvan siitä, miten Mercedes-Benz A 250 e toimii tyhjällä akulla.

Ennen kaikkea tulos lupaa varsin mainioita kulutuslukemia pidemmillä maantieajomatkoilla – toivottavasti A 250 e kohtaa pidemmän reissun mahdollisimman pian.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen