Rattijuopot toiseksi suurin uhka liikenteessä – neljäsosalla ei nollatoleranssia

Rattijuopot ovat suomalaisten mielestä toiseksi suurin uhka liikenteessä. Onnettomuuksien pelko ei kuitenkaan näy tilastoissa.

Pikkujoulukausi on kiihkeimmillään. Kun kaupunkien sekä kuntien anniskeluravintolat täyttyvät juhlatuulella olevista asiakkaista, lisääntyvät myös poliisin saamat tehtävät liikenteessä.

Poliisin tehostetussa valtakunnallisessa pikkujoululiikenteen valvonnassa jäi kiinni yhden viikonlopun aikana 145 rattijuopumuksesta epäiltyä kuljettajaa.

Rattijuopot turvallisuusuhka

Yli puolet (56 prosenttia) suomalaisista pitää rattijuoppoja yhtenä suurimmista turvallisuusriskeistä liikenteessä. Rattijuopot ovat ihmisten mielestä toiseksi suurin uhka maamme liikenneturvallisuudelle heti teiden huonon kunnon jälkeen.

Tästä huolimatta jopa 15 prosenttia suomalaisista myöntää joskus ajaneensa autoa nautittuaan ainakin yhden lasillisen alkoholijuomaa.

LähiTapiola: kertoo kaksinaismoralismista

– Tämä kertoo pahimmillaan jopa jonkinlaisesta kaksinaismoralismista: toisaalta ollaan syvästi tuomitsevia vaikkapa rattijuopon yliajosta, mutta kaveriporukassa ollaan joustavia. Kuitenkin tilastojen mukaan alkoholi on ollut taustatekijänä joka neljännessä vakavassa kolarissa, LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen listaa.

LähiTapiolan tutkimukseen vastanneista 13 prosenttia kertoo ajaneensa autoa nautittuaan yhden lasillisen. Kaksi prosenttia puolestaan myöntää juoneensa useammankin ja hypänneensä siitä huolimatta auton rattiin. 84 prosenttia suomalaisista sanoo, ettei ole viime vuosina ajanut autoa juotuaan alkoholia.

Neljäsosalla nuorista ei nollatoleranssia

Alkoholin nollatoleranssi autoilun yhteydessä näyttää olevan hatarampaa nuorempien suomalaisten keskuudessa. Peräti 25 prosenttia 25-34-vuotiaista vastasi ajaneensa autoa yhden lasillisen jälkeen. Sen sijaan vain viisi prosenttia 65 vuotta täyttäneistä on tehnyt niin.

– Alkoholin aiheuttamia riskejä liikenteessä on helppo vähätellä, jos on vaikkapa kerran ajanut maistissa eikä mitään tavallisuudesta poikkeavaa ole sattunut. Valitettavasti tällainen asennoituminen näkyy suoraan kolaritilastoissa, Nieminen toteaa.

Maaseudulla useammin nollalinja

Myös asuinpaikka vaikuttaa jonkin verran alkoholikäyttäytymiseen. Maaseututaajamissa asuvista 89 prosenttia ei aja autoa nautittuaan alkoholia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on 77 prosenttia. Sen sijaan keskimääräistä useampi (7 prosenttia) maaseudun haja-asutusalueella asuva kertoo ajaneensa autoa nautittuaan useamman kuin yhden lasillisen alkoholia.

Tutkimustulokset selviävät LähiTapiolan tilaamasta ja Kantar TNS:n toteuttamasta kyselystä. Arjen katsaus -tutkimukseen vastasi 1026 ihmistä 29.9.–5.10.2017 välisenä aikana ja vastaajat edustavat maamme 15-74 -vuotiasta väestöä.

Lähde: LähiTapiola Kuva: Antti Hentinen / Moottorin kuva-arkisto