Timantit ovat ikuisia: kimalteleva museo Antwerpenissä

Belgian toiseksi suurin kaupunki Antwerpen on maailman timanttikaupan keskus. On siis varsin luonnollista, että noille kimalteleville hiilenpalasille on siellä oma museonsa.

DIVA. Nimi on kieltämättä erittäin sopiva timanteista kertovalle museolle. Museo sijaitsee Suikerruin alueella, jossa on asunut ja asuu/työskentelee kultaseppiä ja korukauppiaita yli 575 vuoden ajan.

Ja DIVA on muutakin kuin vain timanteista kertova museo. Toukokuussa 2018 entinen timanttimuseo yhdistettiin hopeamuseon kokoelmiin. DIVA kertoo siis paitsi timanttien myös korujen ja hopean tarinaa.

Ja toki myös kultaa on sitäkin muistettu. Siihen on meillä monesti myös läheisempi suhde kuin timantteihin.

Ja timanteista on esillä melkoisia näköispainoksia maailman suurimmista timanteista. Ne antavat hienosti perspektiiviä jalojen kivien ihmeelliseen maailmaan.

Sekin käy selväksi, että timanttikauppa on merkittävässä roolissa Antwerpenissä: kaupungin kautta kulkee vuosittain noin 20 miljardin euron edestä timantteja – siis valtaosa eli noin 85 prosenttia koko maailman raakatimanteista ja noin puolet hiotuistakin timanteista.

Antwerpenin timanttikauppa vauhdittaa merkittävästi koko Belgian taloutta, sen osuus on 15 prosenttia kaikesta Belgian viennistä EU:n ulkopuolelle ja viisi prosenttia kokonaisviennistä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Matka timanttien historiaan

DIVA:n varsin näyttävässä kokoelmassa keskitytään siis timantteihin, muihin jalokiviin, kultaan ja hopeaan – sekä niistä tehtyihin. Vanhimmat korut ovat 1400-luvulta. Ja fokuksessa ovat tietenkin niin Antwerpen, Flanderi eli belgian pohjoinen ja pääosin hollankielinen osa kuin myös Alankomaat.

Jatkuvasti esillä olevaan kiinteään kokoelmaan kuuluu toinen toistaan upeampi koruja. Museolla on myös laaja kirjasto. Lisäksi DIVA ylläpitää laajaa taidekokoelmaa, johon kuuluu mm. tina-, posliini- ja lasikokoelma. Näitä käytetään paitsi esittelyyn myös opetukseen ja tutkimukseen.

Historiasta kerrotaan museossa luonnollisesti paitsi esittelykappaleiden muodossa myös kattavasti interaktiivisten näyttöjen kanssa.

Ja raa’an faktan lisäksi vierailijoille jaetaan myös vähän kevyempää ja hauskempaa knoppitietoa. Niiden avulla voi sitten besserwisseröidä vaikka sosiaalisen median kanavilla.

Selkeästi teemoitellut huoneet

Museokierros alkaa ns. ihmeiden huoneella (Room of Wonder). Näytillä on esineitä kaikkialta maailmasta. Samalla kävijä oppii kaiken Antwerpenin historiasta, Antwerpenhän oli 1600-luvun puoliväliin asti Euroopan johtavia kaupunkeja.

Hopeaesineet, korut, jalokivet ja eksoottiset kuriositeetit, kuten kookospähkinät, simpukat ja korallit, olivat aikoinaan erittäin haluttuja. Jokaisella esineellä on oma tarinansa – kuten on myös noiden esineiden keräilijöillä.

Seuraava huone on Ateljee, missä opitaan, miten kaikki nämä kauniit esineet on tehty. Timanttien hiomisen ja hopeaseppien taidetta esitellään keskellä ajatonta ateljeeta. Valitset vain työpöydän, jonka ääreen istua, ja valitset sinua eniten kiinnostavat tiedot.

Kolmas huone keskittyy sitten timanttikauppaan. Iso multimediapallo tekee heti selväksi, miksi Antwerpen oli ja on edelleen maailman timanttikeskus.

Seuraavaksi on vuorossa viehättävä iso ruokasali, jossa päästään istumaan lähes surrealistiseen pöytäasetelmaan, joka on koristeltu upeilla hopeisilla ruokailuvälineillä.

Kuninkaiden ja aatelisten pöytähopeat kertovat nekin omaa maailmankuvaansa omasta ajastaan.

Sitten sukelletaan aarrekammioon. Siellä opitaan, mitää neljä c-kirjainta tarkoittavat ja voidaan myös testata, miten hyvin itse osataan arvioida timanttien laatu noita neljää ceetä käyttäen. Lisäksi elokuvat ja animaatiot kertovat vielä timantteihin liittyvästä rikollisuudesta.

Ja lopuksi on vielä The Boudoir eli buduaari. Siellä ovat esillä DIVA:n arvokkaimmat esineet. Koruja on hienosti eri aikakausilta.

Ja synkempi historia

Timantin synty syvällä maan uumenissa kestää miljoonia vuosia. Ja noilla kimaltelevilla kivillä on myös synkkä historiansa. Maailman timanteista yli 60 prosenttia löydetään Afrikasta, ja noista timanteista osa on yhä ns. veritimantteja. Aihe, joka tuli varsin tunnetuksi vuonna 2006 Leonardo DiCaprion ja Blood Diamond -elokuvan myötä. Myös lapsityövoima ja timanttien kaivajien huonot työolosuhteet nousivat leffan myötä tapetille.

Myös nämä aiheet ovat esillä museossa. Ala tietää ja tuntee historiansa, ja kun yhä useampi timantin ostaja haluaa olla varma ostamansa timantin alkuperästä ja siitä, että timantin historia on ”puhdas”, on myös timanttialan ollut pakko reagoida tähän. Siksi alalla on käytössä laajasti ns. Kimberleyn prosessi, joka valvoo timantteja aina louhinnasta hiontaan asti. Prosessin toimivuutta on kuitenkin epäilty useiden ihmisoikeusjärjestöjen taholta.

Ja tänäpäivänä mietityttää tietysti myös se, onko timantin alkuperä ehkä Venäjällä, joka sekin on suuri raakatimanttien tuottaja. EU asetti venäläiset timantit pakotelistalle tämän vuoden maaliskuussa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Antwerpen on hieno kaupunki

Ja kun museossa on ihailtu timanttien historiaa, niitä vähän pienempiä ja myynnissä olevia timantteja voi mennä katselemaan Antwerpenin päärautatieaseman lähellä sijaitsevaan Timanttikortteliin Pelinkantraat kadun varrelle.

Ja jos silmät ovat häikäistyneet kaikista museon jalokivistä, niitä voi totutella taas pimeyteen sukeltamalla upealle maanalaiselle kierrokselle Antwerpenin vanhoihin viemäreihin. Lähtö viemärikierrokselle on lähes museon vierestä. Timanttien lisäksi Antwerpen tunnetaan myös muodistaan. Jos aika antaa periksi, kannattaa vierailla myös kaupungin muotimuseossa.

DIVA:n kotisivut: https://www.divaantwerp.be/en