Ylinopeus vaarantaa koulutien – silti suomalaisten kaasujalka ei kevene

Kuva Moottorin arkisto

Liikenneturvan tuoreet mittaukset paljastavat karun totuuden: lähes neljä viidestä kuljettajasta ajaa ylinopeutta koulujen lähistöllä oleville suojateille.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset erottuvat ylinopeuksien kärkimaana. Koulujen alkaessa Liikenneturva kampanjoi erityisesti taajamien nopeusrajoitusten noudattamisen puolesta.

Liikenneturva mittasi autoilijoiden nopeuksia koulujen lähisuojateillä toukokuussa. Tulokset osoittavat, että 80 prosenttia kuljettajista ajoi ylinopeutta, ja 18 prosenttia heistä ajoi yli 11 km/h rajoituksen yli.

– Kun puhutaan 30 km/h -alueesta ja koulun lähellä olevasta suojatiestä, on karmeaa, että vain yksi viidestä ajaa rajoituksen mukaan, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi.

Suomalaiset ylinopeuksien kärkikastia

Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa 76 prosenttia suomalaiskuljettajista kertoi ajaneensa taajamassa ylinopeutta ainakin kerran viimeisen kuukauden aikana. Tämä on korkein lukema 39 maan vertailussa. Euroopassa keskiarvo on 47 prosenttia.

– Nopeuden valintaan vaikuttaa niin kuljettajan käsitys omista ajotaidoista kuin se, miten riskialttiina hän ylinopeutta pitää. Eli kuljettaja, jolla on vahva luottamus omiin ajotaitoihin, ajaa useammin ylinopeutta. Myös se vaikuttaa, miten yleisesti hyväksyttävänä ylinopeuden ajamista pidetään. Niissä maissa, joissa ylinopeus on sosiaalisesti hyväksyttävämpää, on vähemmän aikomuksia noudattaa nopeusrajoituksia, Niemi selventää.

Elokuussa käynnistyvä kampanja pyrkii vaikuttamaan kuljettajien asenteisiin ja muistuttamaan koulutien erityispiirteistä. Liikenneturva kehottaa autoilijoita asettumaan pienen jalankulkijan asemaan.

– Koulutielle lähteminen vaatii alkuun totuttelua konkareiltakin, mutta joukossa on myös ensikertalaisia. Monelle lapselle tienylitys on se hankalin paikka. Alhaisempi ajonopeus ei juuri vaikuta matka-aikaan, mutta se antaa enemmän aikaa havaita ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin, kuten esimerkiksi suojatielle tulevaan lapseen. Yksittäisen kuljettajan näkökulmasta ja auton peltikuoren sisällä vauhdinmuutos esimerkiksi kolmestakympistä neljään ei tunnu erityisen merkitykselliseltä, mutta pienen lapsen näkökulmasta ohi paahtavan, kiihdyttävän tai äkkijarruttavan kuljettajan käytös voi saada koulutiet tuntumaan turvattomilta. Eikä kukaan meistä varmasti halua olla se tarinan peikko, jota lapset pelkäävät, Niemi toteaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentit (1)

  • ESA SAIRIO

    On oikein että koulujen ja päiväkotien sekä hyvin tiheästi asuttujen alueiden kaduilla on matala nopeusrajoitus, 30 tai 40 km/h. Niiden noudattaminen on tärkeää ja hyväksi turvallisuudelle. On ymmärrettävää, että poliisin puuttumiskynnys näillä alueilla on tiukka.

    Sen sijaan pääkaduilla ja erityisesti maanteillä Suomen nopeusrajoitukset ovat useimmiten liian alhaisia, mikä johtaa ylinopeuksilla ajoon, koska autoilija ei koe liian alhaista nopeusrajoitusta oikeudenmukaiseksi. Lisäksi matka-aikojen pidentyminen aiheutaa satojen miljoonien yhteiskuntataloudelliset kulut vuosittain, pääsyynä valta- ja kantateiden usein liian alhaiset rajoitukset sekä ihan turha ja hyödytön (ainutlaatuinen) talvirajoitussysteemi.

    Hyvillä väylillä todella monissa paikoissa on ihan turhaan 80 rajoitus, kun asiallinen rajoitus olisi 100 km/h. Lisäksi ohituskaistateillä ja ns. kevytmoottoriteillä tulisi ottaa käyttöön rajoitus 110 km/ h, kuten Ruotsissakin. Moottoriteillä tulisi olla kesäisin rajoitus 130, mikä on Euroopassa yleisin moottoritierajoitus ja talvisin tuo voisi olla ”poikkeuksellisesti” meillä 120.

    Poliisin puuttumisrajaa ei pidä tiukentaa nykyisestä 7 km/h plus 3 km/h varmuusvähennys, kun nopeusrajoitus on välillä 60…120 km/h.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat