Käytetyt erikoisuudet – Opel Astra G Cabrio Bertone

Autojen muotoiluun keskittynyt Bertone on suunnitellut autoja monille valmistajille. Tänään tutustumme Bertonen muotoilemiin Opeleihin.

Opel on ollut jo vuosikymmenien ajan tukevasti kiinni alemman keskiluokan automarkkinoissa niin Opel Astran, kuin myös sen edeltäjän Opel Kadettin muodossa. Opel Kadettin historia ulottuu peräti 1930-luvulle asti ja Astra on sekin ehtinyt juhlia jo kolmekymppisiään.

Astrat ja Kadettit ovat olleet viimeiset 50 vuotta sen verran jokapäiväisiä vastaantulijoita suomalaisessa liikenteessä, että niiden päätyminen Moottorin Käytettyjen erikoisuuksien juttusarjaan vaatii hieman harvinaisemman mallin etsimistä. Näin kesän kynnyksellä mukavin ratkaisu löytyi tälläkin kertaa avoautojen maailmasta.

Opelin matka avoautojen maailmaan

Vaikka ensimmäinen Opel Kadett koki päivänvalonsa jo vuonna 1936, tuotantoon asti päätynyt avoautomalli nähtiin vasta vuonna 1987. Tämä Cabriolet tehtiin viimeiseksi Kadettiksi jääneestä E-sukupolvesta, joka oli lanseerattu kolme vuotta aiemmin. Cabrioletin suunnittelusta ja tuotannosta vastasi italialainen Bertone.

E-Kadett Cabriolet oli kangaskattoinen ja siitä oli tarjolla useita moottorivaihtoehtoja, joista kaikista paras oli kovakattoisenakin hurjaa mainetta niittänyt GSi. Tosin vuodesta 1991 alkaen GSi:n ulkoisia yksityiskohtia lisättiin myös pienempien moottorivaihtoehtojen yhteyteen.

E-mallin Kadett Cabriolet myi varsin hyvin. Siitä tulikin lopulta odotettua pidempiaikaisempi osa Opelin mallistoa, sillä vuonna 1991 lanseeratun Opel Astran avoautomallilla oli erilaisia tuotanto-ongelmia, minkä vuoksi Kadettiin perustuvan Cabrioletin valmistusta päätettiin jatkaa, vaikka Kadett oli muuten vaihtunut jo Astraksi. Tämän erikoisen välivaiheen aikana auton myyntinimi oli Opel Cabrio, vaikkakin virallisissa yhteyksissä Kadett-nimi pääsikin vielä kummittelemaan.

F-Astraan perustuva avoauto tuli myyntiin lopulta vuonna 1994, ja myös sen suunnittelusta vastasi Bertone. Opel Astra F Cabrio ei kerännyt aivan avo-Kadettin kaltaista suosiota, johtuen mahdollisesti GSi:n tapaisen sporttisemman mallin puutteesta. Sen verran historia kuitenkin toisti itseään, että jälleen kerran avoauto pysyi hetken aikaa tuotannossa, vaikka muissa malleissa sukupolvi ehtikin vaihtua. G-sukupolven Astra lanseerattiin vuonna 1998, mutta F-Astran Cabriota valmistettiin aina vuoteen 2000 asti.

Koska tunnetusti ei ole kahta ilman kolmatta, myös G-Astrasta tehtiin avoauto vuonna 2000 ja tälläkin kertaa Bertonen toimesta. G-sukupolven kohdalla Bertone tarjosi automaailmalle herkkua tuplana, sillä avoauton lisäksi italialaiset suunnittelivat Astralle myös kovakattoisen coupén. Kovakattoisen coupén tarve mallistoon oli tullut Opel Calibran tuotannon lakkaamisen myötä kaksi vuotta aiemmin, vaikkakin Opelin mukaan Astra Coupé oli virallisesti 1970-luvulla esiintyneet C-Kadettin Coupén seuraaja.

Vahingosta kenties viisastuneena Opel tarjosikin G-Astrojen yhteyteen aiempaa tehokkaampia moottoreita, joista malliston keihäänkärki oli 147 kilowatin (200 hevosvoimaa) 2.0-litrainen ahdettu bensiini. Myös lisävarusteiden mahdollisuudet olivat G-Astrassa huomattavasti edeltäjäänsä laajemmat.

G-Astran Coupé-mallia valmistettiin vuodet 2000-2004 ja Cabrioletia vuodet 2001-2005. Samalla kun G-sukupolven valmistus hiljalleen lakkasi, päättyi myös Bertonen ja Opelin lähes 20 vuotta kestänyt yhteistyö.

Bertonen historian lyhyt oppimäärä

Bertone sai nimensä yrityksen perustajan Giovanni Bertonen (1884-1972) mukaan, jonka ura alkoi 1900-luvun alkupuolella hevosvetoisen ajoneuvojen suunnittelusta. Hänen ystäväpiiriinsä kuului muuan Vincenzo Lancia, joka oli Bertonen väylä ajoneuvojen suunnittelun maailmaan. Ensimmäiset vuodet Bertone suunnittelikin autoja lähinnä Fiatille ja Lancialle, kunnes 1950-luvulla kuvioihin alkoi tulla Alfa Romeota, Abarthia ja NSU:ta.

Aikojen saatossa Bertone suunnittelikin autoja lähes kaikille tunnetuille autovalmistajille, joista osa meni tuotantoon asti ja osa jäi prototyypiksi. Pelkän suunnittelutyön lisäksi Bertone myös valmisti itse suunnittelemiaan autoja yhtiön omalla Grugliascon tehtaalla Torinon lähistöllä.

Jotain osviittaa Bertonen merkkien laajuudesta saadaan siitä, että pelkästään Moottorin Käytettyjen erikoisuuksien juttusarjasta löytyy lukuisia autoja, joissa Bertonella on ollut enemmän tai vähemmän sormensa pelissä: Simca 1000, Lamborghini Countach, Mazda 323, Fiat Ritmo 85 S Cabriolet, Volvo 242C ja Alfa-Romeo Montreal. Nämä siis ihan vain muutamia mainitakseni.

Bertonen ongelmat alkoivat 1990-luvulla, jolloin autovalmistajat ymmärsivät designin merkityksen autojen myynnissä. Aiemmin autovalmistajat olivat keskittyneet lähinnä hieromaan teknisiä yksityiskohtia ulkoistaen muotoilun muille yrityksille. Kun muotoilun merkitys myynnin kannalta sisäistettiin, autovalmistajat alkoivat myös suunnittelemaan entistä enemmän sisäisesti autojensa muotoilua.

Tämä muutos oli kohtalokas Bertonelle, jonka saamat tilaukset vähenivät jatkuvasti. Bertone yritti jo 1990-luvun alkupuolella keskittyä teknologisiin innovaatioihin, mutta heikolla menestyksellä. Vuonna 2009 Bertone joutuikin myymään Grugliascon tehtaan Fiatille. Siinä missä vielä 1970-luvulla yhtiöllä oli ollut 1500 työntekijää, niin nyt talossa oli enää 300 työntekijää, joista valtaosa oli insinöörejä ja suunnittelijoita.

Finanssikriisin jälkeiset organisaatiouudistukset eivät oikaisseet Bertonen kurssia, vaan vuonna 2011 apua taloudellisiin ongelmiin haettuun myymällä osa yrityksen arvokkaasta konseptiautokokoelmasta. Lopullinen niitti yhtiölle tuli maaliskuussa 2014, jolloin se asetettiin konkurssiin. Konkurssin aikana yhtiöllä oli enää 100 työntekijää talossa.

Bertone-brändi on vaihtanut konkurssi-ilmoituksensa jälkeen omistajaa pariinkin otteeseen. Ensiksi se myytiin ranskalaiselle AKKA Technologiesille, joka taas myi myöhemmin brändin Ideactivelle. Ideactiven takana olevat veljekset Mauro ja Jean-Frank Ricci ovat ilmoittaneet suunnittelevansa Bertonen lanseerausta uudelleen tulevaisuudessa, mutta sen tarkempaa suunnitelmaa brändin paluulle ei ole tiedossa.

Käytetty erikoisuus: Opel Astra 2.2i-16 Bertone Cabrio 2d

Tämän viikon käytetyssä erikoisuudessa keskitymme vähemmän yllättävästi Bertonen suunnittelemiin Opel-avoautoihin. Torin myynti-ilmoitusten joukosta löytyi ilahduttavan paljon Bertonen tunnetuksi tekemiä malleja, ja Opel Astrojen kohdalla pääsimme jopa valitsemaan kovakattoisen Coupén ja avoautoisen Cabrion väliltä.

Tällä kertaa käytetyksi erikoisuudeksi valikoitui kuitenkin Raisiosta löytyvä vuosimallin 2002 Opel Astra Bertone Cabrio, joka edustaa siis viimeiseksi Bertonen suunnittelemaksi jäänyttä G-sukupolvea. Moottorina autossa toimii 2.2-litrainen bensiini, josta irtoaa 108 kilowattia (147 hevosvoimaa).

Varustelista Astrassa on ikäänsä ja kokoluokkaansa nähden asiallinen. Autosta löytyy xenon-valot, sporttinen nahkasisustus, pysäköintitutka, luistonestojärjestelmä ja avoautossa paikoittain ”turhaksi” käyvä manuaalinen ilmastointi. Onpahan autossa myöskin irroitettava vetokoukku yllättävien tilanteiden varalle.

Avoautolle tyypilliseen tapaan Astrassa on vain yhdet renkaat, mutta syy tälle piilee jossain muussa kuin pelkässä kesäkäytössä. Astra on varsin tuore tuontiauto, joka on uitettu Saksasta Suomeen viime talvena.

Hyvin pitkälle alkuperäiskuntoisen Astran mittarissa on 124 000 kilometriä ja hintalapussa seisoo ennen toimituskuluja 4990 euroa. Näin avoautoilukauden kynnyksellä tinkiminen vaatinee jo hieman kauppamiehen taitoja, mutta tästä voisi irrota jollekin autoilijalle 5000 euron budjetilla ehta kesäauto.

Kesätuulen helliessä kuljettajan hiuksia on hyvä muistella Bertonen muotoilun kultaisia vuosikymmeniä, ja odotella brändin mahdollista paluuta automaailmaan.

Teksti: Rikhard Wacker Kuvat: Tori autot, Wikipedia Commons