Koeajo: alinta keskiluokkaa – Hyundai i30 Fastback

Hyundai i30 Fastback osoittaa, että autouutuus voi olla matalakin. Hyvää: poikkeava korimalli, selkeä ergonomia, sujuva talviajettavuus. Huonoa: luistoneston ja vakionopeudensäätimen toiminta.

Normaalia matalampi, coupémaista muotokieltä henkivä viistoperä on premium-piireissä tuttu, mutta edullisempien merkkien joukossa harvinaisempi tapaus. Tuoreimman Honda Civicin ohella vain uusi Hyundai i30 Fastback rikkoo käytäntöä.

Eipä silti – tällainen korimuoto ei ole perheautoluokassa aivan ennennäkemätönkään. Muistellaan vaikkapa 1980–90-lukuja, jolloin esimerkiksi Mazda ja Toyota tarjosivat pystyperäisten malliensa rinnalla vastaavia, menevämpiä luiskaperiä.

Tavalliseen i30-viistoperään verrattuna Fastback on reilusti pidempi (+11,5 cm) ja tietysti myös matalampi (-3 cm). Leveys ja akseliväli ovat identtiset, ja nämä kaikki yhdessä tekevät autosta tuntuvasti perusmallia persoonallisemman.

Peräilmettä katsellessa tulee kuitenkin jotain ennen nähtyä mieleen. Aivan oikein, Mercedeksen coupé-mallien design se siinä! Ei Fastbackia tohdi ihan kopioksi syyttää, mutta pelkkää sattumaa yhdennäköisyys ei silti taida olla.

Lähempänä liukkautta

Ehkä olen viime aikoina ajanut liikaa katumaastureita, ehkä en, mutta Fastbackiin sisään mentäessä päätä piti kumartaa tavallistakin syvempään. Piirre, jonka ostaja tiedostanee jo autoa tilatessaan – en siis moiti, vaan tyydyn toteamaan.

Sisällä yläsuunta ei enää ahdista, ja kaikki on muutenkin asemoitu hyvin. Style-version osanahkaverhoiluilla istuimilla on topakka tunnelma, ja silmien eteen avautuu automarkkinoiden selkein (lue: korealainen) ohjaamo.

Topakkaa on myös alustan toiminta, sillä Fastbackia varten jousitusta on jonkin verran jämäköitetty. Muuten ajettavuutta voi arvostella samoin sanoin kuin ii-kolmikymppisiä yleisestikin: ei erityisiä elämyksiä muttei mitään mittavaa moitittavaakaan.

Liukkaalla kelillä eteneminen on jopa hauskaa, sillä yliohjaavaa käytöstä ”osaava” kuski käyttää mielellään hyödykseen. Ajonvakautus nappaa haltuunsa liian leveät luisut, tosin lievästi rutisemalla – ääni, jota ei enää nykyautoissa kovin usein kuule.

Luistonesto pelaa puolestaan kiihdytyksissä liiankin harvalla sykkeellä. Myös vakionopeudensäädin saisi pitää vauhdin tomerammin tasaisena, ja asetetun nopeuden numeronäyttökin olisi nykypäivänä jo toivottu lisä.

Katon katveessa

Hintalisää tavalliseen viisioviseen i30:een kertyy noin tuhannen euron verran. Sen lisäksi mallipolitiikka viestittää, että säästäväisimmille on varattu muita korimalleja. Fastback kun on tarjolla vain bensakoneilla, joista tämä suurempi liikuttaa autoa vaivattomasti.

Tuon tuhatlappusen vastineeksi saa paitsi uniikimman korimuodon, myös suuremman tavaratilan: ilmoitettu tilavuus on 450 litraa, kun niitä perusviistoperässä on 395 kappaletta. Kontti on aika matala, mutta (pieni) suksiluukku sekä tasainen laajennus auttavat.

Takaistuimen niukempi pääntila on samaa sarjaa edellä mainitun kulkuaukon mataluuden kanssa. Vaikka pääntukeen nojaaminen ei onnistu kuin keskimittaiselta, on turha haukkua Fastbackia ahtaaksi, varsinkin kun tilat muuten vastaavat perusmallia.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Roman Razinkov

Lisätietoja: www.hyundai.fi/i30-fastback