Maistiainen: Hyundai Ioniq 6 N – näin N muuttuu perheautosta ratahirviöksi

Tehokkaita sähköautoja on hehkutettu Teslan alkuajoista asti, eivätkä edes huimat vain hieman päälle kolmen sekunnin kiihtyvyydet satasen vauhtiin enää varsinaisesti hätkähdytä. Se sen sijaan hätkähdyttää, miten paljon auton ajo-ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa erilaisilla sähköisillä järjestelmillä.

Hyundain kehuja keränneen Ioniq 5 N:n pyöreämpi sisar 6 N jakaa tekniikan Viitosen kanssa, mutta erojakin on. Kuutosen painopiste on esimerkiksi hieman alempana, ja ohjausta on väännetty urheilullisempaan suuntaan. Tehoa on enimmillään 478 kW (650 hv). Ei vielä maailmaa järisyttävä luku, mutta se riittää linkoamaan sämpylän muotoisen sedanin satasen vauhtiin 3,2 sekunnissa. Ja onhan teholukema huima, kun kyseessä on kuitenkin korealainen ”perheauto”.

Final Countdown

Pääsimme Ioniq 6 N:n rattiin Espanjassa sekä radalla että muun liikenteen seassa. Varsinainen koeajo julkaistaan hieman myöhemmin, mutta tässä ensipuraisu siitä, millainen auto kyseessä on.

Kun Hyundai lupaa mahtipontisia kiihtyvyyslukemia, tuon lupauksen haluaa tietysti testata. Parhaiten tämä tapahtuu seuraamalla seuraavaa protokollaa seuraamalla; Launch control auttaa siirtämään sähkömoottorien tehon mahdollisimman tehokkaasti tien pintaan.

Luistonesto ja ajonvakautus kytketään ensin pois päältä ja akusta valitaan drag-moodi. Tällä akun esisäädöllä säädetään akku oikeanlaiseen toimintatilaan. Tarjolla kolme ohjelmaa: Endurance, Sprint ja Drag. Ne aika lailla selittävät itsensä eli Drag on kiihdytyksiin, missä halutaan ottaa järjestelmästä kaikki irti.

Seuraavaksi jarrupoljin painetaan pohjaan ja toinen jalka survaisee kaasun pohjaan. Ja sitten vain nostetaan jalka jarrulta. Tätä seuraava tunne on tuttu huvipuistosta: selkä painuu kiinni kuppi-istuimen selkänojaan, vatsassa muljahtaa, silmissä alkaa vilistää, vilkaisu mittaristoon aiheuttaa epäuskoa ja lopulta tulee kiire painaa jalka jarrulle.

Olkoon voima haluamallasi akselilla

Pelkkä kiihtyvyyden tunne on jo hupaisa, mutta se on vain osa ajamisen hauskuudesta – maailmassa kun ei ole onneksi vain suoria teitä. Seuraavaksi ryhdytään manipuloimaan auton käytöstä radalla. Käytössähän on kaksi sähkömoottoria, joista etummainen tuottaa 175 kW (238 hv) ja takamoottori 303 kW (412 hv). N on siis nelivetoinen, mutta…

Järjestelmä mahdollistaa voiman säätämisen akseleiden välillä. Hauskanpidon kannalta on tietysti upeaa, että 6 N käyttäytyy haluttaessa takavetoisen tavoin. Perän saa helpohkosti luisuun.

Seuraavaksi simuloidaan polttomoottorin aiheuttamia tunnetiloja. N e-Shift -kytkin ajaa järjestelmään feikkivaihteiston. Kaasu- sekä jarrupoljinta kutittelemalla korviin raikaa erehdyttävästi sen kuuloista mölinää, että oltaisiin urheilullisen polttomoottoriauton puikoissa. Kaiuttimista raikaava ääni on tietysti synteettinen, mutta silti moottorin murinat ja ”pakosarjan” paukahtelut saavat vakavankin autotoimittajan räkättämään hetkeksi.

Ääniä pystyi hyvin testaamaan radan varikkosuoralle tuodun esimerkkiauton kanssa. Samalla tuli havaittua se, miten ratin kehällä olevilla vaihdevivuilla on fiksusti kaksoisrooli. Normaaliajoissa niillä säädetään jarrutusenergian talteenottoa, mutta radalla ne toimivat vaihdevipuina. Kyllä. Sähköisessä N:ssä on teennäinen 8-lovinen vaihteisto. Ja vaihteita on oikeasti vaihdettava; rajoitin tulee vastaan kuin "oikeassa" kilpa-autossa.

Auton äänimaailman kanssa voidaan luonnollisesti leikitellä vielä lisää. Valitaan vain N Active Sound+ -järjestelmä, jossa on kolme asetusta: Ignition, Evolution ja Lightspeed. Näistä ensimmäinen saa Ännän kuulostamaan siis urheilulliselta kuutoskoneelta, muut kaksi ovat sitten hölynpölyä.

Testasimme erilaisia ääniä paluumatkalla Barcelonan keskustan halki, ja leikkimistä jaksaa aikansa. Äänet eivät selvästikään raikaa kovin vahvasti auton ulkopuolelle – onneksi. Ainakaan ohikulkevien ihmisten päät eivät kääntyneet.

Boostia ja sivuluisua

Jarrutuntumaa voi luonnollisesti myös sitäkin säätää. Ja sitten on pakko mainita vielä yksi nappula. NGB vapauttaa boostin, joka antaa kuskin käyttöön 10 sekunniksi täydet 478 kW (650 hv). Se on siis eräänlainen nitronappula. Ilman boostia tehoa on ”vain” 488 kW (609 hv). Boostien välillä on pidettävä lyhyt tauko ennen kuin sen voi kytkeä uudestaan.

Ja sitten meillä on vielä N Drift Optimizer. Se on ehkä monille jo liikaa, sillä driftaaminen on erikoinen taitolaji. Jos sen osaa, siitä nauttii. Ison ja painavan auton kohdalla tuo nautinto on kuitenkin nopeasti hieman teennäistä, etenkin kun järjestelmä auttaa taustalla.

Jos driftaamista haluaa taas opetella, Ioniq 6 N ei ehkä sittenkään ole se oikea auto siihen. Tosin järjestelmä on hyvin fiksu siinä, miten paljon se antaa pyörien luistaa. Näin säästää varmasti rengaskuluissa jonkin verran.

Ioniq N 6:n koeajotilaisuudessa oli mahdollista ajaa autolla sekä radalla että erityisellä driftaamiseen tehdyllä kentällä. Näistä siis lisää myöhemmin.

Paljon nappuloita ja valikoita

Kuten kaikesta voi päätellä, Ioniq 6 N:ssä on niin paljon säätöjä, että kaikki saattaa kuulostaa kovin monimutkaiselta. Toisaalta näin jokainen voi räätälöidä ajokokemuksen parhaiten itselleen sopivaksi. Ja tottakai omat säädöt voi sitten tallentaa ratin N-nappuloiden taakse eli joka kerta ei tarvitse harrastaa samoja nappi- ja valikkosulkeisia.

Hienoa on myös se, että rata-ajoa varten voi luoda myös niille omia profiileja. Nyt ollaan jo melkoisen hifistelyn – tai lähes videopelaamisen äärellä. Myös tietoa autosta on tarjolla sen verran paljon, että tietyn tyyppisissä ihmisissä saattaa herätä pieni kisainsinööri.

Lyhyen ajokokemuksen perusteella on joka tapauksessa hämmentävää, millainen monitaituri 6 N on. Se on arkiajossa mukava ja tilava, radalla se muuttuu hyvin urheilulliseksi perheautoksi, jolla on helppoa ajaa melkoisia nopeuksia turvallisesti. Auton käytös säilyy rauhallisen loogisena.

Se on kuitenkin myös sanottava, ettei Ioniq 6 N ole varsinaisesti urheiluauto. Se on erittäin nopea perheauto, jolla on helppo pitää hauskaa myös rataolosuhteissa. Konsepti on hieman saman tapainen kuin vaikkapa isoissa RS-Audeissa.

Runsaissa nappuloissa ja säätömahdollisuuksissa on toki myös se kolikon kääntöpuoli. Välillä Ioniq 6 N tuntuu pyörille sijoitetulta ajosimulaattorilta. Se ei vähennä sen hauskuutta, mutta hauskuuden aste riippuu siitä, kuinka puritistisesti ajokokemukseen haluaa suhtautua. Ja omassa genressään Ioniq 6 on joka tapauksessa hinta/teho/laatusuhteeltaan vaikuttava laite.