Moottorin käyttötesti: miksi testaamme autoa puolen vuoden ajan?

Ammattimainen toimittaja selvittää viikon mittaisessa koeajossa autouutuuden kuin autouutuuden salot. Puoli vuotta kestävä käyttötesti keskittyy sitten ihan eri juttuihin.

Olemme Moottorissa jo jonkin aikaa raportoineet pidemmän linjan kokemuksia Suomen markkinoille saapuneista mielenkiintoisista autouutuuksista, ja ennen kaikkea niiden uusista teknisistä ratkaisuista sekä käyttövoimista.

Käyttötestien sarjan aloitti kokonainen vuosi Hyundai Ioniq Electric -sähköauton ratissa vuonna 2018, ja se sai jatkoa kaasukäyttöisestä Seat Arona TGI:stä seuraavana vuonna.

Sittemmin uusien autojen käyttötestiä on ajettu vuosina 2020–2021 Mercedes-Benz A 250 e -lataushybridillä, Toyota Corolla Touring Sports -hybridillä, sekä Volkswagen ID.3 -sähköautolla.

Tällä hetkellä testissä on uusinta latausnopeutta edustava Hyundai Ioniq 5 -sähköauto,

jonka rinnalle päätimme ottaa vielä täysin uuden Nissan Qashqain yhä edelleen tuiki tärkeäksi polttomoottoriautojen edustajaksi.

Testausta kaikissa olosuhteissa

Mutta miksi pitää koeajoautoa toimituksessa peräti puolen vuoden ajan – eikö tavallinen viikon mittainen koeajo riitä kertomaan, millainen auto on?

Tähän on selkeä vastaus. Kokemus nimittäin puhuu, että vasta useammat viikot ja kuukaudet kertovat auton käytettävyydestä kaiken mahdollisen, ja ensitutustumisissa havaittujen piirteiden rinnalle nousee mielenkiintoisia sivujuonteita.

Pidemmällä testijaksolla saamme myös kattavan kuvan siitä, miten automalli pärjää erilaisilla käyttäjillä ja meikäläisissä vaihtelevissa keliolosuhteissa – niin valoisana kuin pimeänäkin aikana. Viimeksi mainitussahan muun muassa ajo- ja sisävalot joutuvat todelliseen syyniin.

Ja jos auto on, ennen käyttötestiä tai sen aikana, päätynyt laajempaan autotestiin tai vertailuun – kuten Ioniq 5:n ja Qashqain  kohdalla kävi – on vakioiduilla testilenkeillä mitattuja kulutuslukemia hedelmällistä verrata pidemmällä ajanjaksolla saavutettuihin lukemiin. Sama pätee tietysti mitattuun suorituskykyyn ja takapuolituntumalla saatuihin käytännön kiihtyvyyskokemuksiin.

Onhan häiriöidenkin mahdollisuus tietysti aina käyttötestissä läsnä. Jos näitä ilmenee, niistä tietenkin raportoimme yksityiskohtaisesti. Siinäkin kohdin pidämme mielessä, että kyse saattaa olla pelkästä yksilöviasta. Pyrimme kuitenkin samalla selvittämään, edustaako vika mahdollisesti laajempaakin autojoukkoa eikä pelkästään käyttötestissä olevaa autoa.

Käytetyt uusien rinnalla

Näiden lisäksi hallussamme on myös käytettyjä eli astetta vanhempia autoja, koska niillähän hyvin monet suomalaiset ajavat. Syksyllä 2019 lanseeraamamme Käyttötesti käytetyllä -juttusarjan aloitti vuosimallin 2009 Volkswagen Golf Variant 1.9 TDI DSG, joka sai edustaa todellista kansanautoa samaan aikaan käyttötestissä olleen täyssähköisen ID.3-merkkisisarensa rinnalla.

Tuo Volkswagen–Volkswagen-parivaljakko oli kieltämättä osuva, olihan merkin supernopea sähköistyminen aiheutunut osittain saksalaisvalmistajan dieselgate-skandaalista ja sitä kautta osaltaan dieselien ryvettyneestä maineesta.

Tämänhetkisissä käyttötestiautoissamme asetelma onkin sitten keikahtanut päälaelleen, kun uutta polttomoottorista Nissan Qashqai -katumaasturia komppaa vuosimallin 2014 Nissan Leaf -sähköauto.

Vaikka asiaa saattaa olla vaikea uskoa, kyseessä on puhdas sattuma – joskin edelleen hyvin mielenkiintoinen sellainen. Emme lupaa näille samanmerkkisten autojen parivaljakoille välttämättä jatkoa, mutta silti pidätämme siihen edelleen myös oikeuden.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Moottorin arkisto