Asiantuntija Säynätsalon siltavaurioista: ”Riippusiltojen kuntoon pitää kiinnittää huomiota.”

Maantiesilloille ei ole tehty vastaavia tuentoja, Väyläviraston taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä kertoo.

Keski-Suomessa sijaitseva Louhunsalmen sillan vaurio aiheutti viime vuoden lopulla merkittäviä käyttörajoituksia turvaisuusriskien vuoksi. Säynätsalon ja Lehtisaaren välillä kulkeva silta on rakennettu 1950-luvulla ja sen ongelmaksi havaittiin1980-luvulla lisättyjen jänneterästen suojakuoren alle päässyt kosteus, jonka seurauksena lisätukivaijeri oli päässyt hapertumaan ja lopulta katkeamaan.

Moottori kirjoitti aiheesta 12.12.2024 otsikolla Siltarikko jätti saarelaiset pulaan – Autoliiton tiepalvelu auttaa sillan yli vuorokauden ympäri.

On syytä kääntyä silta-asiantuntijan puoleen eli ottaa yhteyttä Väyläviraston taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälään.

Paljonko Suomessa on Louhunsalmen sillan kaltaisia riippusiltoja, joissa voisi ilmetä vastaavia rakenteellisia ongelmia tai heikkouksia kuin Säynätsalossa ilmeni?

– Väyläviraston maanteillä on 10 riippusiltaa. Lisäksi kaupungeilla on joitakin riippusiltoja. Säynätsalon tapauksessa oli tehty lisätuenta, jossa tuo vaurio tapahtui. Vastaavia tuentoja ei ole maantiesilloilla tehty, Äijälä kertoo.

Tarkastuksia tehdään

Äijälä tähdentää, että riippusiltoihin ja niiden kuntoon pitää kiinnittää huomiota.

– Esimerkiksi Kirjalansalmen siltaa seurataan hyvinkin tiiviisti, Äijälä taustoittaa.

Vuonna 1963 valmistunut Kirjalansalmen riippusilta Kaarinan ja Paraisten välillä on Suomen pisin riippusilta. Sen alituskorkeus on 11 metriä ja pääjännevälin pituus on peräti 220 metriä.

Voiko silmämääräisillä tarkastuksilla edes havaita nyt ilmenneen kaltaisia piileviä rakenneongelmia tai vaijerirakenteiden haurastumisia? Onko ainoa tapa piikata rakenteet auki?

– On tunnistettu tiettyjä jänneterästyyppejä, jotka ovat herkkiä tällaiselle haurastumiselle. Pystymme siis lähteiden ja tutkimusten avulla tunnistamaan riskit, mutta vaurioiden etenemisen tunnistaminen on erittäin haastavaa.

Kenen vastuulla?

Herää kysymys, kenen vastuulla riippusiltojen tai siltojen ylipäätään, tarkastukset ovat eli miten vastuut siis jakaantuvat Väyläviraston ja kaupunkien kesken.

Äijälällä on selkeä vastaus vastuukysymyksiin.

– Väylävirasto tarkastaa omassa omistuksessaan olevat rakenteet ja kaupungit omansa.

Äijälä täydentää, että Suomessa siltatoimijat tuntevat hyvin toisensa ja tietoa vaihdetaan puolin ja toisin.

Korroosioherkkää jänneterästä

Markku Äijälä arvioi, että Louhunsalmen sillalla nyt pettäneessä lisätuennassa on ilmeisesti käytetty korroosioherkkää jänneterästä.

– Vastaavia tuentoja ei tosiaan ole riippusilloille tehty. Korroosioherkkää jänneterästä on kuitenkin käytetty Suomessa joissakin 1960- ja 1970-luvun silloissa. Nämä ovat jännitettyjä betonisiltoja, joissa teräkset ovat rakenteen sisällä.

Yhtenä esimerkkinä edellä mainitusta siltatyypistä on Lieksanjoen silta kantatiellä 73.

Onko odotettavissa, että vaijerirakenteiden mahdollisten haurastumisten vuoksi Suomessa silloille tullaan asettamaan paino/käyttörajoituksia muuallakin Suomessa varotoimena?

– Nämä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Mieleen hiipii kauhistuttava ajatus, voisiko rakenteeltaan Louhunsalmen kaltainen riippusilta romahtaa. Äijälä hälventää pelkoja.

–  Yleensä rakenne varoittaa jotenkin ennen kuin se romahtaa ja tällainen romahduskauhuskenaario on erittäin epätodennäköinen. Kaikki on toki mahdollista ja viisi vuotta sitten Ranskassa näin tapahtui kuten IS uutisoi.

Liki 900 siltaa huonossa kunnossa

Suomen maanteillä on noin 15 000 siltaa, joista jo liki 900 on huonossa kunnossa ja kaipaa korjausta. Huono kunto voi toisinaan aiheuttaa sen, että silloille on pakko asettaa painorajoituksia. 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut sillat vaativat peruskunnostusta.

Painorajoituksia on hieman alle 400 sillalla. Niitä ei ole kuitenkaan päätieverkolla, vaan ne sijoittuvat vähäliikenteisemmälle verkolle.

Sillan huono kunto tarkoittaa, että silta on peruskorjauksen tarpeessa, mutta sen kantavuus on silti yhä monesti hyvä. Suuri määrä siltoja on saavuttanut peruskorjausiän. Silta tulisi peruskorjata, jotta se täyttää sille suunnitellun käyttöiän.