Ministeri Lulu Ranne liikenneturvallisuudesta: olemme Norjan ja Ruotsin perässä

”Parissa vuosikymmenessä Suomessa on puolitettu liikennekuolemat. Karu fakta on kuitenkin, että etenemme liian hitaasti.”

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) tähdensi tänäisen Liikenneturvallisuusfoorumi 2025 -tilaisuuden aluksi, että Suomessa on tehty hyvää yhteistyötä liikenneturvallisuuden eteen. Mutta savottaa tieliikenneturvallisuuden eteen on yhä paljon.

Kun ministeriltä tivattiin keskustelutilaisuudessa, mitä etenkin nuoria koskevan tieliikenteen liikenneturvallisuustyössä pitäisi tehdä, viittasi Ranne siihen, että etenkin nuorimmat tieliikenteeseen liittyvät kuljettajat ovat vaaravyöhykkeessä, sillä heillä on tutkimusten mukaan selvästi suurempi riski joutua onnettomuuteen kuin kokeneemmilla autoilijoilla.

– Nuorten liikenneturvallisuuden kohentamisen osalta keskeisiä toimia on lisätä koulutusta ja lisätä rajoja, vastasi ministeri ja viittasi muun muassa hallituksen tuoreeseen esitysluonnokseen ajokorttilain muuttamisesta, joka täsmentää ja osin tiukentaa merkittävästikin ehtoja, joilla 17-vuotias voisi saada henkilöauton ajokortin poikkeusluvalla.

Moottori uutisoi aikeista tuoreeltaan otsikolla 17-vuotiaille öinen ajokielto – jos hallituksen lakiaikeet toteutuvat.

Toisaalta hyvääkin kehitystä on tapahtunut. Nuorten liikennekuolemat ovat puolittuneet 15 vuodessa eli vuosien 2010–2024 välillä kuolemien määrä laski 41:stä 20:een, paljastaa liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuore julkaisu, jonka otsikko on Nuorten onnettomuudet tieliikenteessä – Tilastoja vuosilta 2010–2024.

Emme pärjää pohjolassa

Vaikka liikennevahinkojen määrä Suomessa on laskenut sitten takavuosikymmenien, on liikenne kuitenkin yhä vakava uhka kansalaisten terveydelle. Suomen tieliikenteessä kuolee noin 200 henkeä vuosittain.

Vaikka ajetut kilometrit ja autojen määrä teillä ovat moninkertaistuneet, eivät liikennekuolemat kuitenkaan ole onneksi nousseet samassa suhteessa. Kuolemien määrää ei kuitenkaan ole Suomessa saatu merkittävästi laskettua, toisin kuin liikenneolosuhteiltaan pitkälti samankaltaisissa verrokkimaissa eli Norjassa ja Ruotsissa.

– Parissa vuosikymmenessä Suomessa on puolitettu liikennekuolemat. Karu fakta on kuitenkin, että etenemme liian hitaasti, olemme jääneet jälkeen esimerkiksi Norjasta ja Ruotsista, Lulu Ranne totesi Liikenneturvallisuusfoorumi 2025 -tilaisuudessa.

Nollavisiosta on pidettävä kiinni, korosti ministeri, ja tarkoitti tällä tavoitetta, että vuonna 2050 Suomen tieliikenteessä ei sattuisi yhtään kuolemaa. Tämä voi olla utopia, mutta sitä kohti on Lulu Ranteen mukaan syytä tehdä pontevasti töitä.

Parisataa kuollutta joka vuosi

Tieliikenteen kuolinluvut ovat pysyneet Suomessa viime vuodet sitkaasti noin 200 kuolonuhrissa vuosittain.

Vuosien 2022–2024 keskiarvo on noin 190 kuollutta vuodessa. Edistystäkin on tapahtunut, sillä aiemmin eli vuosien 2009–2020 välillä onnettomuudet tieliikenteessä vaativat vuosittain keskimäärin 252 ihmisen hengen.

Vertailun vuoksi Norjassa, jossa on suurin piirtein sama määrä henkilöautoja kuin Suomessa, kuoli tieliikenteessä 80 henkeä vuonna 2021.

Moottori uutisoi aiemmin poliisin tietoanalyytikon keräämistä vertailutiedoista, jotka koskivat vuosia 2019 ja 2020. Suomessa sattui noina vuosina 3,8 ja 4,1 tieliikennekuolemaa 100 000 asukasta kohden. Vastaavat luvut Ruotsista olivat 2,1 ja 2,0 kuolemaa 100 000 asukasta kohden, ja Norjasta 2,0 ja 1,7 kuolemaa 100 000 asukasta kohden.

Moottorin artikkelin otsikkona oli Suomi jää jälkeen pohjoismaista tiekuolemien ehkäisyssä.

Vakavat loukkaantumisetkin huolena

Torstaisessa Liikenneturvallisuusfoorumi 2025 -tilaisuudessa esiintynyt liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari totesi, että kirittävää riittää, jotta ylletään vuoden 2030 tavoitteeseen, joka on 112 kuolintapausta. Suomessa ollaan myös yhä jäljessä vakavasti loukkaantuneiden määrän laskemistavoitteesta.