Moottori 100 vuotta: Suomen poliisin Porsche 1600 Superit olisivat nyt keräilyharvinaisuuksia – Moottori hyppäsi partion kyytiin tuoreeltaan vuonna 1961

Liikkuva Poliisi ei kuitenkaan käyttänyt kahta "huippunopeaa" Porsche-urheiluautoaan ensisijaisesti mihinkään takaa-ajoihin, vaan ne päivystivät teillä "auttaen, ohjaten ja valvoen."

Suomen poliisi on lähestynyt autohankintojaan käytännöllisyyden kautta. Valtaosa autoista on pakettiautopohjaisia "maijoja". Niin sanottuja panssari-Mersuja lukuun ottamatta oikein mitään poseeraavaa lippulaivaa ei meikäläisellä virkavallalla tällä hetkellä ole.

Joissain maissa lippulaivapoliisiautojen näyttävyyteen on kuitenkin panostettu eri syistä hieman toisella tavalla, tiedämmehän esimerkiksi Italian poliisin Lamborghinit, Ison-Britannian poliisin Lotus Evora S:t, Japanin poliisin Lexus LC 500:t, Saksan poliisin BMW i8:t, Dubain poliisin ties mitkä helmet Bugatti Veyroniin asti sekä tietysti Kreikan poliisin Citroën Amit.

Mutta kyllä Suomessakin on aikoinaan ollut kerta kaikkiaan viimeisen päälle hienoja poliisiautoja. Moottori hyppäsi Liikkuvan Poliisin upouuden Porsche 1600 Superin kyytiin numerossaan 11/1961.

"Ne ovat saapuneet - ja ystävinä"

Voisi kuvitella, että keskimääräistä autokantaa selvästi tehokkaammat ja menevämmät Porschet olisi hankittu Poliisille pelkästään takaa-ajotehtäviin. Yksinomaan näin ei kuitenkaan missään nimessä ollut. Porschet hankittiin korostamaan poliisin roolia kansalaisten ystävänä. Tässäkin tehtävässä tosin auton nopeus ja ketteryys olivat nimenomaan valttia, yksi pääsyistä siihen, miksi näin hienoja autoja Poliisille hankittiin.

"Liikkuvalla poliisillamme on kaksi tuollaista samanlaista huippunopeaa 'Porsche 1600 Super' -autoa, kuten jo aikaisemmin olemme lehdessä kertoneetkin, [rekisteritunnuksiltaan] BO-4 ja BO-30. Ne saatiin käyttöön juuri juhannuksen alla tänä vuonna, kesäkuun 16. päivänä. Porsche-partiot edustavat tavallaan uusinta toimintamuotoa liikenteen valvonnassa. Niiden käyttöönotto aiheutuu lähinnä siitä, että liikenne myös meidän teillämme on jo taajentunut siinä määrin, nimenomaan Helsinkiin johtavilla pääteillä, että tavallisilla poliisin käytössä olevilla autoilla tuottaa tehokas ajo- ja liikkumistavan valvonta vaikeuksia. Siihen tarvitaan nopeita, herkästi kiihtyviä ajoneuvoja, joilla voidaan joustavasti ja vaaratta pujotella liikennetihentymissä, eritoten jonoissa. On välttämätöntä, että partio kykenee ohituksiin, jos mielii saada kiinni liian kovaa ajavat tai muuten hurjastelevat lainrikkojat. Liikkuva ajotapavalvonta onkin Porsche-partioiden ensisijainen tehtävä."

Suorituskyky oli kuitenkin siis vain yksi tehtäväkuva Porscheille. Pääajatus oli nimittäin se, että ne toimisivat liikenteen seassa auttajina, opastajina, näkyvinä hahmoina. Niiden ei siis missään nimessä ollut tarkoitus piileksiä tunnuksettomana jossain sivutiellä ja karauttaa perään vasta liikennerikkomuksen huomatessaan. Tällä uskottiin olevan myös ennaltaehkäisevä vaikutus liikennerikkomuksiin.

Aikalaisteksti korostaa lisäksi Porsche-partioautojen roolia "goodwill-autoina" - kyllä, juuri tällaisen finglish-termin oli Moottorin toimittaja valinnut vuonna 1961. Tavoitteena oli herättää kansalaisissa arvostusta ajamalla makealla ja arvokkaalla autolla. Sitä ei tekstissä tuoda esiin, mutta konstaapelit tuskin pistivät pahaksensa, jos kansalaiset heiltä Porschesta kyselivät.

Moottorin toimittaja Porsche-partion kyydissä Turunväylällä

"BO-30 oli saanut määräyksen partioida uudella Tarvontiellä [Turunväylällä], ja siitä edelleen Turun suuntaan.

Kermanvärinen 'Porsche' lähti liikkeelle Liikkuvan poliisin päämajan edestä, Helsingin Merimiehenkatu 11:stä. Muutamia minuutteja myöhemmin se ilmestyi maamme vilkkaimmin liikennöidyn ja vaativimmatkin mitat täyttävän ajoväylän aamupäiväiseen liikennekuvaan.

Joustavasti se lipui oikealle ajokaistalle, mammuttimaisten rekkavaunujen ja henkilöliikennettä hoitelevien linja-autojen väliin jättäen vasemman kaistan vapaaksi muita kiireisimmille yksityisautoille.

Sattui olemaan maanantaiaamu, eikä liikenne maanteillämme ole silloin läheskään kuumeisin. Se näet tavallaan polkaistaan taas tuolloin vauhtiin, kiihtymään kohti lauantaita, sunnuntain aattoa.

'Porschea' ohjasi Rauni Sipiläinen ja hänen vierellään istui Kalevi Junnila. Vaativaan tehtäväänsä erikoiskoulutuksen saaneita nuorempia konstaapeleita kumpikin."

Moottorin toimittaja sai seurata maanantaiaamun partiointia upouudessa poliisi-Porschessa aitiopaikalta, takapenkiltä käsin. Samalla hän toteutti haastattelua konstaapeleiden kanssa. Kysymykseen tämän uuden valvontajärjestelmän vahvimmasta puolesta vastasi konstaapeli Rauni Sipiläinen.

"- Meidän automme on värinsä ja tunnuksiensa puolesta helposti havaittavissa. Me emme piileksi kulmien takana emmekä pensaiden suojissa, vaan olemme aivan näkösällä, joko tiellä liikkuen tai aivan sen poskessa seisten. Kun me tällaisista 'lähtökuopista' ponnistaneina tartumme johonkin asiaan, tietävät liikennöivät henkilöt jo etukäteen, että asia on ollut sen arvoinen - ja näin he myös yleensä suhtautuvat meihin rehdillä tavalla.

- - Pyrimme oikomaan kaikki näkökenttäämme osuneet liikenneturvallisuutta haittaavat seikat ja ohjaamaan määräyksiä rikkoneet oikeaan tietoon, emmekä koskaan tartu asioihin ainoastaan tarttumisen vuoksi. Tällä tavalla pyrimme myös rakentamaan yhteisymmärryksen siltaa siviilihenkilöiden ja poliisien välille."

Tunnustustakin annettiin aina silloin kun siihen oli aihetta.

"Ohitsemme suhahti tummanpuhuva 'Mersu 220'. Se taisi pyyhkiä maantietä noin 100 kilometrin tuntinopeudella, mutta sen meno oli silti hallittua ja hillittyä. Se vaihtoi kaistoja oikeaoppisesti vilkutellen, sen keski-ikäinen omistaja soi meille ohittaessaan ystävällisen ja ymmärtäväisen katseen. Hän vaikutti mieheltä, joka ei istunut ensimmäistä kertaa 'sompa' kourassa.

- Noin sitä pitää, tokaisi konstaapeli Kalevi Junnila hymyillen."

Liikkuvan poliisin Porschet olisivat nyt keräilyharvinaisuuksia

Suomen poliisin käyttöön vuonna 1961 uutena saapuneet Porschet edustivat saksalaismerkin menestystarinan alkuperäistä avainmallia, 356-sarjaa.

Tuota ensimmäistä Porsche-mallia valmistettiin alun perin 50 kappaleen sarja Porsche-suvun alkuperämaassa Itävallassa, mutta pari vuotta myöhemmin varsinainen tuotanto pääsi alkamaan nykyisinkin hyvin Porscheistaan tuntemassamme kohteessa Zuffenhausen, Stuttgart, Baden-Württemberg, Saksa.

Porsche 356 oli tuotannossa aina vuoteen 1965 asti eli hetken aikaa päällekkäin vieläkin paremmin tunnetun 911:n kanssa. Vuoden 1961 malli edustaa siis tuotantokaaren ehtoopuolta, mutta ei se viimeisiä lajissaan ole.

BO-4:n ja BO-30:n voi tunnistaa sekä kuvan että vuosimallin perusteella T5-korisiksi 356 B -malleiksi. Ne ovat jo saaneet vuoden 1960 faceliftin (B), mutta moottoripellissä on kahden sijaan vielä vain yksi ritilikkö ja takalasi on pienempi (T5).

Voimanlähteenä autossa oli 1,6-litrainen nelisylinterinen vastaiskumoottori ilmajäähdytteisenä, ja tämän 1600 Super -mallin tapauksessa 75 hevosvoiman tehoisena. Poliisiautot olivat luonnollisesti kovakattoisia, mutta saatavilla oli toki myös Cabriolet-versio. Huippunopeus vuoden 1961 Porsche 1600 Superilla oli noin 175 km/h.

Tätä saattaa olla turha erikseen korostaa, mutta Poliisin vuonna 1961 hankkimat Porsche 1600 Superit olisivat nykyisin aikamoisia keräilyharvinaisuuksia, vaikka noin puolet 15 vuoden aikana valmistetuista 76 000 Porsche 356:sta ovatkin edelleen olemassa. Yksi niistä, sattumalta juuri vuoden 1961 B-mallin 1600 Super, avokattoisena tosin, oli aiheena Moottorin Huutokauppahelmissä kolmisen vuotta sitten.

Olemassaolevien autoyksilöiden kunto toki vaihtelee, mutta nettisaittien perusteella rähjäisempäänkin kuntoon päästetyistä yksilöistä pyydetään useita kymmeniä tuhansia euroja, kaikkein hulppeimpien yksilöiden ollessa jopa satojentuhansien arvoisia.

Lähteet: Moottorin arkisto, Porsche