Nimi muutettu: Isetta oli enemmän kuin BMW ja paljon muutakin kuin Iso

Tällä kertaa juttusarjassa perehdytään ihastuttavaan Isettaan, ja erityisesti siihen, mistä kaikkialta se ehti saada logoja somiin pelteihinsä.

Isetta (suom. ”pikku Iso”) on kokoistaan isompi nimi ja persoonallisuus autojen joukossa. Sehän on italialaisen Iso Autoveicolin 50-luvun Euroopan ahtaisiin mutta alati autoistuviin kaupunkeihin kehittämä pikkuauto, jossa on useita hyvin omaleimaisia piirteitä.

Isetta on 2,3-metriä pitkä; 1,4 metriä leveä ja 1,3 metriä korkea kaksipaikkainen (tarvittaessa myös useampipaikkainen) nelipyörä, jossa on vain yksi ovi. Ovi sijaitsee edessä, ja sitä varten Ison täytyi patentoida avausmekanismi, jossa ratti liikkuu tankoineen päivineen sen mukana. Kaikki hallintalaitteet ovat muutenkin minimalistisia. 236-kuutioinen Ison moottoripyörästä lainattu yksisylinterinen moottori on sijoitettu aivan taka-akselin tuntumaan oikealle puolelle autoa, ja siihen pääsee käsiksi pienestä alas kylkeen asetetusta luukusta, jonka läpi myös ilma virtaa moottorille. Nelitahtinen bensiinimoottori kehitti kymmenisen hevosvoimaa, ja vauhtia riitti aina 75 km/h asti. Nelivaihteinen vaihteisto toimi vähän moottoripyörän vaihdelaatikon lailla. Noin 3 litran kulutus sadalla kilometrillä oli erityisen alhainen Isettan esittelyvuonna 1953, ja olisi sitä polttomoottoriautossa vieläkin.

Ohjaavat etupyörät ovat leveällä aivan etukulmissa, mutta vetävät takapyörät syvällä auton alla, lähellä toisiaan. Ikkunoidensa ja muutenkin muotonsa takia Isetta sai eri maissa kuplaan viittaavia liikanimiä (Kuplavolkkari on muualla tavallisimmin koppakuoriainen), mutta ranskalaiset inspiroituivat Isetta-liikanimessään jogurttikiposta.

BMW teki tunnetuimman version

BMW:n nykymallistossa Isettan kaltainen kulkupeli voisi aiheuttaa lievän ”mikä-ei-kuulu-joukkoon” -efektin, mutta lähes 70 vuoden taakse mentäessä tilanne oli hieman toinen. Baijerilaisvalmistaja hankki Isettan lisenssin, ja nimesi lopputuloksen yksinkertaisesti BMW Isettaksi.

BMW:n mukaantulo projektiin selittyy hyvin baijerilaismerkin kannuksilla moottoripyörävalmistajana. BMW asensikin Isettaan oman, R25-moottoripyörästä muokatun 250-kuutioisen, ja myöhemmin myös 300-kuutioisen moottorin, molemmat edelleen yksisylinterisiä. BMW muokkasi myös voimansiirtoa, jousitusta ja koria, siirtäen muun muassa ajovalot ylemmäs, niille paikoille, joilla ne tottumuksesta luontevimmilta näyttävätkin. BMW:n versio kulki 10 km/h alkuperäistä lujempaa.

BMW Isettan tunnettuutta on tainnut kansainvälisen yleisön mielessä lisätä aika tuntuvasti sen esiintyminen Autot -elokuvissa. Syyläri Cityn italialaissyntyisen rengaskauppiaan Luigin (Fiat 500) paras kaveri ja ”mekaanikko” Guido on jotenkin ihmeessä haarukkatrukin tehtäviin siirynyt BMW Isetta. Luigin ja Guidon eli Fiat 500:n ja Isettan ystävyys elokuvissa on erityisen hauskaa juuri siksi, että tosihistoriassa ne olivat suuria kilpailijoita, vuonna 1957 markkinoille tulleen hieman isompikokoisen 500:n lopulta kaadettua Isettan selvin luvuin myyntikäyrissä sekä myös historiankirjoituksessa.

BMW Isetta sai myös kaksi merkittävähköä lisenssiversiota. Argentiinassa niitä valmistui puolisentoista tuhatta kappaletta Metalmecánica Companylla nimellä De Carlo. Argentiinassa BMW Isetta selviytyi pienillä muutoksilla puskureihin. Isoon-Britanniaan BMW Isetta lisensoitiin niin ikään. Siellä äkkäistiin tehdä Isettasta kolmipyöräinen poistamalla toinen takapyörä, ja tällä tavoin saavuttamalla merkittäviä verohelpotuksia rekisteröimällä Isetta auton sijaan moottoripyöräksi. Brittiversiossa myös ohjauspyörä ja oven saranointi olivat luonnollisesti oikealla puolella. Koska myös moottori oli edelleen oikealla, täytyi vasenta puolta tukea lisäpainoilla, jottei kolmipyöräinen kinneri pääsisi keikahtamaan. Tällainen kolmipyöräinen BMW Isetta tekee muuten esiintymisiä BBC:n suositussa draamasarjassa Sydämen asialla pubinpitäjä Ginan kulkupelinä.

Jos jatketaan vielä TV:stä tutuilla, on BMW Isetta myös muun muassa valtavasta Porsche- ja muusta autokokoelmastaan tunnetun koomikon ja käsikirjoittajan, Jerry Seinfeldin mieleen. Hän järjesti ehkä hieman tahattoman koomisen show'n kampeamalla itsensä ylös ja ulos Isettansa ainokaisesta ovesta New Yorkin West Villagessa vuonna 2013, paparazzien ikuistaessa tilanteen.

Yhteensä BMW Isettaa valmistettiin kuuden vuoden aikana yli 160 000 kappaletta, mikä tekee siitä merkittävän muiden muassa 50- ja 60-lukujen pikkuautojen, Isettojen ja yksisylinteristen autojen keskuudessa.

VELAM Isetta - Ranskan oma versio

Ranskalaisilla on kaupunkiautoissa aivan omat systeemit, esimerkkien ollessa monilukuiset. Kuitenkin ensimmäisenä oikeaoppisena ranskalaisena kaupunkiautona voisi pitää Fiat Topolinon kloonia 1930-luvulta, Simca Cinq, joka on jo esiintynyt aiemmin tässä samaisessa juttusarjassa.

VELAM Isetta oli hieman erilainen kuin Ison ja BMW:n versiot, sillä Ranskassa auto sai uuden, vähän pyöreämmän korin. Syyt olivat oikeudellisia, sillä Iso oli myynyt alkuperäisen korin valmistusoikeudet aiemmin BMW:lle, eikä se näin voinut enää myydä sitä suoraan Ranskaan. Kaikki muu, 236-kuutioisesta moottorista lähtien, oli kuitenkin alkuperäisen Isettan kanssa yhteneväistä.

Brasilian autoteollisuuden sarastuksessa - Romi-Isetta

Taloudellisen Isettan mahdollisuudet autoistuvassa yhteiskunnassa ja erityisesti ahtaissa kaupungeissa huomattiin myös Brasiliassa. Isettaa pidetäänkin ensimmäisenä ”brasilialaisena” autona, sillä vaikka Ford ja General Motors ehtivät perustaa sinne edustustaan ensin, oli pienehkön konepajan vuonna 1955 esittelemä Romi-Isetta ensimmäinen varsinainen askel omaan autoteollisuuteen.

No, pakko myöntää, että eihän Brasiliaa tänäkään päivänä varsinaisesti tunneta omasta autoteollisuudestaan, mutta onhan maa silti autonvalmistajana maailman kahdeksanneksi suurin juuri sen vuoksi, että useat maailman merkittävimmät autonvalmistajat tekevät autojaan siellä.

Indústrias Romi valmisti Brasilian hallituksen henkisellä tuella noin 3 000 lisenssi-Isettaa vuosina 1956 – 1961 Campinasin alueella São Paulon osavaltiossa eteläisessä Brasiliassa. Romi-Isettaa ehdittiin valmistaa sekä alkuperäisessä- että BMW-asussa.

Teksti: Benjamin Helander Lähteet: BMW, Infoclassiche.it, Lane Motor Museum, Autozine.org Kuvat: BMW, Iso Autoveicoli, Indústrias Romi

Lisää aiheesta

• Nimi muutettu: Innocenti Mille jatkoi siitä, mihin Fiat Uno jäi
• Nimi muutettu: Maailman ensimmäinen kaupunkiauto Fiat Topolino olikin ensin Simca
• Nimi muutettu: Nissanilla oli Renault Twizylle omat ideansa
• Nimi muutettu: Näin lyhykäisyydessään käynnistyi Dacian tarina
• Nimi muutettu: Näin syntyi Alfa Romeon viimeinen hyötyajoneuvomalli
• Nimi muutettu: Saab-Lancia 600 – kun yksi historian merkittävimmistä ralliautoista sai Saabin logot
• Nimi muutettu: Seat Marbella oli omaa sukuaan Panda, mutta sitten tuli välirikko
• Nimi muutettu: Suzuki Cara eli Autozam AZ-1 eli tietysti Mazda lokinsiipiovilla
• Nimi muutettu: Vallankumouksellinen Fiat 128