Routavauriot käyvät autoilijan lompakolle – haasteena Etelä-Suomen vilkkaat väylät

Kuopat tiessä aiheuttavat rengas- ja vannerikkoja – ja vaarantavat liikenneturvallisuuden.

Edestakaisin sahaava lämpötila on kuormittanut jo valmiiksi heikkokuntoista tiestöä. Heikentynyt ajettavuus voi pakottaa laskemaan sallittuja ajonopeuksia.

Tieverkoston routavauriot näkyvät tänä vuonna tavanomaista aiemmin, kun edestakaisin sahaava lämpötila on kuormittanut jo valmiiksi heikkokuntoista tiestöä. Erityisen paha tilanne on, jotka ovat menneet huonoon kuntoon sääolojen ja liikennekuorman ristipaineesta.

Routavaurioista nyt poikkeuksellisen paljon vahinkoja ajoneuvoille, kertoo Pohjola Vakuutus. Yhtiön mukaan erityisesti Etelä-Suomen keskeiset ajoväylät ovat poikkeuksellisen heikossa kunnossa.

Teiden paikoittain heikentynyt ajettavuus voi pakottaa laskemaan sallittuja ajonopeuksia. Ja se taas voi tietää kiertoreittejä tai ajoaikojen kasvua kuten Moottori kertoi vastikään otsikolla Autoliitto: matka-aika keskeinen syy valita kulkutapa.

Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuuttamisesta vastaavan johtajan Kristian Hiljander mukaan paras keino routavaurioiden aiheuttamien vahinkojen välttämiseen on ajonopeuden sovittaminen tilanteeseen sopivaksi, turvavälien pitäminen ja tarkkaavaisuus liikenteessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keskiössä paljon liikennöidyt tiet

Erityiset routavaurioiden vaaranpaikat sijaitsevat pitkillä, paljon liikennöidyillä väylillä ja valtateillä, joissa on päivittäistä työmatkaliikennettä ja raskasta ammattiliikennettä. Suomen tiestön poikkeuksellisen suuret routavauriot ovat päässeet pahenemaan tänä talvena erityisesti Etelä-Suomessa.

– Saamiemme vahinkoilmoitusten perusteella näemme, että pääkaupunkiseudulla tilanne on erityisen huono kehäteillä ja Länsiväylällä, Hiljander kertoo.

Hänen mukaansa Lahdenväylällä ja Lahdentiellä on sattunut talven aikana runsaasti routavauriovahinkoja.

Rampit ja kiihdytyskaistat

Routavauriovahinkoja on ilmoitettu Pohjola Vakuutukselle myös moottoriteiden rampeilla ja kiihdytyskaistoilla. Suuri tilannenopeus näkyy myös routavaurioiden aiheuttamissa vahingoissa, joista tyypillisin on vanne- ja rengasrikko.

Vaikka routamonttu vaurioittaisi vain toisen puolen rengasta ja vannetta, joudutaan useimmiten vaihto tekemään molemmille puolille, jotta renkaiden kulutuspinnat ovat tasaiset.

– Ikävimmissä tilanteissa etupuskuri tai pakoputki vaurioituu iskeytyessään tienpintaan. Tällöin auto menee hinaukseen, viipyy korjaamolla useamman päivän ja korjausten hintalappu nousee tuhansiin euroihin, Hiljander sanoo.

Hänen mukaansa laajat kaskovakuutukset korvaavat valtaosan routamonttujen aiheuttamista vahingoista ja esimerkiksi rikkoutuneen auton hinauskustannuksista.

– Ikävää tietysti on se, että ajoväylien vuosikausia kertynyt korjausvelka tulee jo autoilijoiden kukkarolle, Hiljander summaa.

Väylävirasto: 15 % päällystetystä tieverkosta huonossa kunnossa

Väyläviraston arvion mukaan vuoden 2022 lopussa Suomen päällystetystä tieverkostosta huonokuntoisia oli noin 7 800 kilometrin edestä eli noin 15 prosenttia koko päällystetystä tieverkostosta.

Moottori on useaan otteeseen kertonut teiden kunnosta ja korjausvelan kasvusta esimerkiksi otsikolla Kuoppia ja tärinää – teiden päällystysten korjausvelka kasvaa.

Väyläviraston mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään Suomen tieverkoston päällystettyjen teiden ongelmia. Ilmaston lämpenemisen seurauksena vettä kulkeutuu tierakenteisiin jopa sydäntalven aikana, mikä aiheuttaa tienpinnan heikentymisen. Suurilla liikennemäärillä jo valmiiksi huono tienpinta kuluu ja antaa periksi.

Ongelma on, että tiehen päällysteen läpi mennyt vesi jäätyessään laajenee ja rikkoo tien pinnan. Talvella routamontut joudutaan korjaamaan tilapäisellä paikalla.

Ongelma on rahan riittävyys, jonka Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman otti esiin vastikään viraston vuosikatsauksessa.

Perusväylänpidon rahoitustasoon on tällä hallituskaudella tehty vuotuinen 300 miljoonan euron tasokorotus. Rahoitusta on myönnetty etupainotteisesti ja siitä johtuen perusväylänpitoon on tänä vuonna käytettävissä noin 150 miljoonaa euroa aiempia vuosia vähemmän.

Wihlmanin mukaan tämä tekee kuluvasta vuodesta perusväylänpidon kannalta hyvin haastavan. Haasteena on myös voimakas inflaatio, joka on syönyt ostovoimaa: maarakennusalalla kustannustaso on noussut jopa kaksinkertaisesti yleiseen inflaation verrattuna, ja on noin 25 % korkeampi kuin kaksi vuotta sitten.

Wihlmanin mukaan rahoituksen vähenemisestä huolimatta Väylävirasto ja alueellista tienpidosta vastaavat Ely-keskukset pitävät väylät käyttökunnossa, joskin se tarkoittaa vilkasliikenteisten teiden sekä ratojen hoidon ja kunnossapidon priorisointia.

Moottori uutisoi aiemmin tieverkoston ylläpidon ja teille osoitettujen määrärahojen hankalasta tilanteesta otsikolla Ilkeä yhtälö: tiet rapautuvat, rahat ehtyvät.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Väistäminen voi johtaa ongelmiin

Teiden päällysteissä on monenlaisia vaurioita kuten monttuja, painaumia ja teiden pinnasta lähteviä irtopalasia.

Routamonttujen väistäminen voi johtaa ojasta allikkoon.

Hiljander muistuttaa, että erityisesti liukkaalla ajokelillä ei kannata alkaa äkkiliikkein väistelemään, koska silloin kuljettaja voi menettää auton hallinnan.

Korjauta kiveniskemä tuoreeltaan!

Mikäli tien pinnasta lentänyt irtopalanen tai talvirenkaista sinkoutuva nasta vaurioittavat auton tuulilasia, kannattaa se viedä korjattavaksi pikimmiten, jotta vauriokohta ei pääse leviämään. Useimmiten tuoreet kiveniskut on mahdollista korjata.

– Tilastojemme mukaan auton tuulilasin korjaaminen maksaa keskimäärin 75 euroa, kun tuulilasin vaihtaminen työ- ja materiaalikustannuksineen nousee keskimäärin 775 euroon.

Hiljanderin mukaan korjaamiseen menee ammattilaiselta alle puoli tuntia, kun tuulilasia vaihtaessa auto viipyy korjaamolla puoli päivää.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Pohjola Vakuutus, Väylävirasto

a:4:{i:0;s:6:"119158";i:1;s:6:"130395";i:2;s:6:"123462";i:3;s:6:"122344";}