Toivosen ja Breenin onnettomuudet synkkinä pilvinä rallitaivaalla

Huippukuljettajalle osunutta, kohtalokasta turmaa ei ennen Craig Breenin kuolemaa oltu nähty liki 40 vuoteen.

Kahden huippukuljettajan, Henri Toivosen ja Craig Breenin, kuolemien välillä ennätti kulua melko täsmälleen 37 vuotta.

Turvallisuuden harhakuvitelmaa vai tilastollinen takaisku, sitä on vaikea sanoa. On totta, että huippukuljettajat ovat rallin MM-sarjassa säilyneet hengissä hurjannäköisistä volteista ja rysäyksistä.

Ott Tänakin suistuminen Monte Carlo -rallissa 2020 olisi vielä aikakaudella ennen HANS-niskatukea ja muita, moderneja turvavarusteita johtanut varmuudella sekä kuljettajan että kartanlukijan menehtymiseen. Siinä valossa on vaikea käsittää, miten Craig Breenin suistuminen noin 50km/h nopeudella päin puista aitaa on koitunut hänen kohtalokseen.

Jäljet kertovat totuuden

Toivosen onnettomuudesta jäi vain mustat jäljet asvalttiin ja paljon spekulaatioita, jotka olivat heti varsin korkealentoisia ja ovat sittemmin saaneet lisää kierroksia entisestään.

Rallia edeltänyt sairastelu ja Akilleen kantapääksi Lancialla tiedetty kaasupoljin ovat sittemmin nousseet mahdollisten syiden listalla kärkipäähän. On totta, että "Henkka" oli vielä kohtalokkaan, toisen kisapäivän aamuna sen verran toipilaana, että tiimin lääkäri antoi hänelle kourallisen pillereitä hotellin aamupalapöydässä.

Faktaa on myös se, että kesällä 1985 yksi Lancia Delta S4 -testiautoista romuttui Argentiinassa, kun kaasu hirtti kiinni. Auto oli tuolloin vasta tulossa mukaan ralleihin, mutta kaasupoljinta vastaanottavan nastan toimimattomuus tuli välittömästi tutuksi liian kouriin tuntuvalla tavalla. Testikuljettaja Giorgio Pianta säilyi onnettomuudessa loukkaantumatta, vaikka autosta tuli entinen sen törmättyä suureen kiveen.

On selvää, että vian toistuminen Korsikalla on tuhoisin mahdollinen paikka kokea vastaava onnettomuus. Autot ovat ralliin tullessa uutuudenkarheita, mutta rankassa kilpailussa kuluvat suhteellisen nopeasti.

Ensimmäisenä kilpailupäivänä oli ajettu 11 erikoiskoetta ja käsittämättömät 420 EK-kilometriä. Vertailun vuoksi: nykyinen MM-ralli on kokonaisuudessaankin noin 300 EK-kilometrin pituinen, kun Korsikan rallin pituus vuonna 1986 oli pitkälti toista tuhatta EK-kilometriä (peruttujen erikoiskokeiden jälkeen ajamaan päästiin 1022km).

Toivosen osalta kaikki päättyi lyhyen päivätauon jälkeen ohjelmassa olleen EK18 alkupäähän. Edessä olisi ollut 26 kilometriä Cortesta Tavernaan, mikä on Korsikan mittapuulla vielä lyhyt erikoiskoe. Viiden kilometrin kohdalla Toivosen Lancia syöksyi tieltä sillä seurauksella, että auto räjähti liekkeihin puuhun osuman jälkeen. Sekä Toivonen että kartanlukija Sergio Cresto kuolivat välittömästi.

Onnettomuuden syytä ei tiettävästi koskaan saatu selville, tai sitä ei ainakaan ole julkistettu. Lancia jatkoi tapaturman jälkeen virallisena tehdastiiminä vielä kuuden vuoden ajan, joten italialaismerkin etuihin ei kuulunut syyn selvittäminen - olettaen, että jäljet olisivat johtaneet sylttytehtaalle.

Tiehen sen sijaan piirtyivät kolmen piruetin jäljet, kun Toivonen oli laittanut auton pyörimään vaakatasossa ympyrää hidastaakseen vauhtia ennen tiukkaa vasenta.

Hiiltyneestä rungosta voi havaita ainoan vaurion juuri sillä kohdalla, jolla Toivonen istui. Putkirunko on poikki kahdesta kohdasta, kardaanitunneliin asti, mikä viittaa rajuun puuhun osumiseen. Isku sai myös istuimen alla sijainneen bensatankin rikkoutumaan ja tulipalon valloilleen. Se ei jättänyt toivoa selviytymisen suhteen.

Uskomattoman huono tuuri

Craig Breenin tapauksessa autosta ei löytynyt paikan päällä tapahtuneissa poliisitutkimuksissa minkäänlaista vikaa. Breenin ohjastama Hyundai selvisi tapahtuneesta minimaalisen pienin vaurioin.

Irlantilainen oli testaamassa autoaan Kroatian MM-ralliin. Viikko ennen testiä aivan testitien kääntöpäähän oli rakennettu jykevä, puinen aita. Sillä kohtaa maa on hieman penkereinen, joten alueella samoilijat saattoivat ottaa tukea aidasta ylöspäin kiivetessään.

Aita oli rakennettu kiinni tiehen, joten se otti iskun ensimmäisenä vastaan, kun Breen liukui sateen liukastamalla tiellä auton leveyden verran sivuun tieltä. Ilman aitaa hän olisi peruuttanut autonsa takaisin tielle ja jatkanut normaalisti.

Auton paino rusensi hitaasta vauhdista huolimatta aidan pystypuut nurin, jolloin aidan käsipuu pääsi työntymään kuljettajanpuoleisesta sivuikkunasta sisään kohti Breenin yläkehoa. Breen menehtyi välittömästi.

Oletettavaa on, että nopean suoran jälkeinen jarrutus jäi Breenillä aavistuksen liian myöhäiseksi, eikä hän kyennyt enää taittamaan seuraavaan, nopeaan oikeaan, vaan liukui tai päästi auton liukumaan kylki edellä ulos tieltä.

Kaikille, jotka uskovat kohtaloon, on tilanne jotain enemmän kuin vain "huonoa tuuria". Breen ei koskaan toipunut täysin kartanlukijansa Gareth "Jaffa" Robertsin menehtymisestä Sisiliassa ajetussa Targa Florio -rallissa vuonna 2012. Tuolloin auton sisään pääsi kohtisuorassa törmäyksessä metallinen suojakaide, mikä tappoi Robertsin heti.

Breen omisti tärkeimmät menestyksensä ystävälleen. Nyt parivaljakko on jälleen yhdessä, ja tällä kertaa ikuisesti - molemmat samalla tavalla rakastamansa lajin parissa maallisen taipaleensa päättäneinä.

Teksti: Miika Wuorela Video: Moottorin arkisto