Viikko polttomoottoriautolla palautti uskon autoilun helppouteen

Kuva Tuomas Rajala

Kun sähköauton kulutus tuplaantuu ja lataus hidastuu pakkasella, polttomoottori ei ole moksiskaan.

Autotoimittajan työ on varmasti kiinnostavampaa kuin koskaan aiemmin. Ala on ollut suuressa muutoksessa, sillä autoteollisuus on siirtynyt polttomoottoreista sähköisiin voimalinjoihin ja muutos on ollut nopeaa.   

Tätä nykyä autotoimittajan perustyö, eli autojen koeajaminen keskittyy 95 prosenttisesti sähköistettyjen autojen testaamiseen. Ehdottomasti suurin osa kaikista automalleista on siis ainakin osittain sähköistettyjä ja kiistatta merkittävin käyttövoima on täyssähkö.

Sähköistyksen myötä moni asia on muuttunut. Kulutuslukemia kyttäillään tarkemmin, sillä niiden merkitys autoilun sujuvuudessa on merkittävä. Kun sähköautosta loppuu toimintamatka, ei sen takaisin saaminen ole aina yhtä helppoa, kuin polttomoottoripuolelle. Tankkausoperaatio on helposti ennustettavissa, sillä se kestää muutaman minuutin ja bensa-asemia on kaikkialla.

Sähköautoiluun liittyy olennaisena osana termi toimintamatka-ahdistus. Se tarkoittaa sitä, että ajaessa alkaa ahdistaa se, että virta loppuu ennen aikojaan. Fiilis on vähän vastaava kuin matkapuhelimien kanssa. Jos akkua on vain 20 prosenttia, alkaa verenpaine nousta. Etenkin jos käsillä ei ole laturia.

Erityisen ahdistavaa toimintamatka-ahdistus on silloin, kun ulkona paukkuvat kovat pakkaset. Sähköautojen toimintamatkat ovat vahvasti liitoksissa kulutukseen ja kovalla pakkaskelillä sähköautojen toimintamatkat kutistuvat helposti puoleen ilmoitetusta. Pahimmillaan saatetaan jäädä 40 prosenttiin.

Pakkaskelit tekevät hallaa myös latausnopeuksille, sillä ne jäävät useimmiten toteutumatta. Etenkin jos autossa ei satu olemaan akun esilämmitystä, joka parantaa latausnopeutta merkittävästi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Oma auto olisi vaihtunut

Koeajoin tuoreesti ranskalaismerkki DS:n N°8:n, joka oli talvikelillä niin roisi energiasyöppö ja hidas lataaja, että uskoni sähköautoiluun horjahti pahasti. Paukkupakkasella kiroilin laturilla auton temppuilua ja hidasta latausta niin, että jos kyseessä olisi ollut oma autoni, olisi se mennyt vaihtoon hetimiten.

Nämä asiat ovat polttomoottorimaailmassa paremmin, sillä huonon hyötysuhteen polttomoottoriauto ei juuri kuluta enempää kovallakaan pakkasella. Jos elohopean neula laskee -30 asteeseen, lisääntyy kulutus, mutta merkitys jää hyvin vähäiseksi.

Pakkasen täyteinen koeajoviikko polttomoottoriautolla oli niin stressivapaa, että suosin talviautoilussa edelleen bensaa tai dieseliä. Sähköautossa on monta hyvää puolta myös talvella. Auto lämpiää nopeasti, eikä vaadi voimalinjan lämmittelyä. Esilämmitys on nopeaa ja tehokasta. Lisäksi etenemiskyky on usein parempi kuin polttomoottorilla.

Siitäkin huolimatta negatiiviset puolet kääntävät omat kokemukset polttomoottoriauton suuntaan. Etenkin jos omalla pihalla ei ole latausmahdollisuutta ja päivittäiset ajot ylittävät talvisen toimintamatkan.

Sähköautojen toiminta pakkaskelissä on asia, joka ei parane sillä, että haasteita hyssytellään.  Toimintamatkan kutistuminen ja pikalatausnopeuksien hidastuminen on raivostuttavaa, vaikka sitä kuinka yritettäisiin selittää hyväksi sähköautofoorumeilla.

Mieleen tulee vielä tapaus, jossa pakkasella Renault 5:ttä lataamaan tullut vanhempi herrasmies ihmetteli autonsa hidasta pikalatausnopeutta. Auto otti virtaa 200 kW tehoisella laturilla 13 kW nopeudella ja mies arveli autonsa olevan rikki. Kollegani taputti miestä olalle ja sanoi, ettei kyseessä ole vika, vaan ominaisuus. Rellukuskia ei hymyilyttänyt.

Kommentit (4)

  • RAUNO SOININEN

    Enpä tiedä millaisia matkoja toimittaja ajaa, mutta aika harvalla päivittäinen ajo ylittää 300 km, jonka useimmat sähköautot taittavat tänään jo vähän kovemmallakin pakkasella. Ja aika harva taitaa matkoillakaan ajaa 300 km putkeen pysähtymättä kahville tai syömään, jona aikana auto latautuu jo min parisadan kilometrin verran. Turha tästä on ahdistusta levittää sellaisille, joille sählöautoilu ei ole vielä tuttu.. Kyllä polttomoottorillekin helposti parikymmentä prosenttia lisää polttoainetta kelpaa ja rahaahan palaa joka tapauksessa reilusti enemmän. Itselläni ei ole paluuta dinomehukäyttöisiin autoihin, en näe yhtään hyvää syytä sellaiseen.

    • Moottorin toimitus

      Tässähän ei ajettu 300 kilsaa yhtä soittoa. Eikä se olisi ollut mahdollistakaan. Itse ajalen kyllä 300-400 km matkoja helposti pysähtymättä. Pysähdykset pidentävät matka-aikaa aina merkittävästi. Mutta sehän tässä on hienoa, että ihmiset saavat ajaa polttomoottoriautoilla jos niistä pitävät. Ja ne ketkä kokevat sähköauton omakseen, saavat ajaa niillä. Ahdistusta tässä en ole levittämässä, vaan kertomassa havainnon. Mutta arvasin kyllä, että paha mieli tulee fanaatikoille.

  • HARRI KOSKI

    Minä olen kuvitellut olevani aika normaali auton käyttäjä. Päivittäin ajelen ja hoitelen asioita, muutamia kymmeniä kilometrejä päivässä, pisimmät reissut parisataa kilometriä. Viimeksi käynyt julkisella laturilla lokakuussa, lataan aina kotipihassa, auto on aina ladattu, kun jonnekin lähtee. Aina se on lämmin eikä tarvi lähteä minnekään tankkaamaan, ja pitämään autoa käynnissä samalla että se ei jäädy, tai akku hyydy. Ihan paras talviauto tuo sähköauto, ainakin tällaiselle keskivertokäyttäjälle.

    • Moottorin toimitus

      Kotipihalla oleva laturi muuttaa monta asiaa. Mutta ei toki sitä, että sähköauto kuluttaa kovalla pakkasella aivan tajuttomasti. Mutta hienoa, että sinulla on asiat menneet aina putkeen. Keskimääräinen kilometrimäärä lienee 50 km luokkaa päivätasolla. Jos sen alle jää, niin kotilataaja pärjää kyllä. Jos ajosuorite nousee vaikka 150 kilsaan päivässä ja ollaan julkisen latausverkoston armoilla, ei sähköautoilu ole kovilla pakkasilla kivaa. Ainakaan jos autossa ei ole akun esilämmitystä ja isoa akkumöykkyä lattian alla.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat