Viikko polttomoottoriautolla palautti uskon autoilun helppouteen

Kun sähköauton kulutus tuplaantuu ja lataus hidastuu pakkasella, polttomoottori ei ole moksiskaan.

Autotoimittajan työ on varmasti kiinnostavampaa kuin koskaan aiemmin. Ala on ollut suuressa muutoksessa, sillä autoteollisuus on siirtynyt polttomoottoreista sähköisiin voimalinjoihin ja muutos on ollut nopeaa.   

Tätä nykyä autotoimittajan perustyö, eli autojen koeajaminen keskittyy 95 prosenttisesti sähköistettyjen autojen testaamiseen. Ehdottomasti suurin osa kaikista automalleista on siis ainakin osittain sähköistettyjä ja kiistatta merkittävin käyttövoima on täyssähkö.

Sähköistyksen myötä moni asia on muuttunut. Kulutuslukemia kyttäillään tarkemmin, sillä niiden merkitys autoilun sujuvuudessa on merkittävä. Kun sähköautosta loppuu toimintamatka, ei sen takaisin saaminen ole aina yhtä helppoa, kuin polttomoottoripuolelle. Tankkausoperaatio on helposti ennustettavissa, sillä se kestää muutaman minuutin ja bensa-asemia on kaikkialla.

Sähköautoiluun liittyy olennaisena osana termi toimintamatka-ahdistus. Se tarkoittaa sitä, että ajaessa alkaa ahdistaa se, että virta loppuu ennen aikojaan. Fiilis on vähän vastaava kuin matkapuhelimien kanssa. Jos akkua on vain 20 prosenttia, alkaa verenpaine nousta. Etenkin jos käsillä ei ole laturia.

Erityisen ahdistavaa toimintamatka-ahdistus on silloin, kun ulkona paukkuvat kovat pakkaset. Sähköautojen toimintamatkat ovat vahvasti liitoksissa kulutukseen ja kovalla pakkaskelillä sähköautojen toimintamatkat kutistuvat helposti puoleen ilmoitetusta. Pahimmillaan saatetaan jäädä 40 prosenttiin.

Pakkaskelit tekevät hallaa myös latausnopeuksille, sillä ne jäävät useimmiten toteutumatta. Etenkin jos autossa ei satu olemaan akun esilämmitystä, joka parantaa latausnopeutta merkittävästi.

Oma auto olisi vaihtunut

Koeajoin tuoreesti ranskalaismerkki DS:n N°8:n, joka oli talvikelillä niin roisi energiasyöppö ja hidas lataaja, että uskoni sähköautoiluun horjahti pahasti. Paukkupakkasella kiroilin laturilla auton temppuilua ja hidasta latausta niin, että jos kyseessä olisi ollut oma autoni, olisi se mennyt vaihtoon hetimiten.

Nämä asiat ovat polttomoottorimaailmassa paremmin, sillä huonon hyötysuhteen polttomoottoriauto ei juuri kuluta enempää kovallakaan pakkasella. Jos elohopean neula laskee -30 asteeseen, lisääntyy kulutus, mutta merkitys jää hyvin vähäiseksi.

Pakkasen täyteinen koeajoviikko polttomoottoriautolla oli niin stressivapaa, että suosin talviautoilussa edelleen bensaa tai dieseliä. Sähköautossa on monta hyvää puolta myös talvella. Auto lämpiää nopeasti, eikä vaadi voimalinjan lämmittelyä. Esilämmitys on nopeaa ja tehokasta. Lisäksi etenemiskyky on usein parempi kuin polttomoottorilla.

Siitäkin huolimatta negatiiviset puolet kääntävät omat kokemukset polttomoottoriauton suuntaan. Etenkin jos omalla pihalla ei ole latausmahdollisuutta ja päivittäiset ajot ylittävät talvisen toimintamatkan.

Sähköautojen toiminta pakkaskelissä on asia, joka ei parane sillä, että haasteita hyssytellään.  Toimintamatkan kutistuminen ja pikalatausnopeuksien hidastuminen on raivostuttavaa, vaikka sitä kuinka yritettäisiin selittää hyväksi sähköautofoorumeilla.

Mieleen tulee vielä tapaus, jossa pakkasella Renault 5:ttä lataamaan tullut vanhempi herrasmies ihmetteli autonsa hidasta pikalatausnopeutta. Auto otti virtaa 200 kW tehoisella laturilla 13 kW nopeudella ja mies arveli autonsa olevan rikki. Kollegani taputti miestä olalle ja sanoi, ettei kyseessä ole vika, vaan ominaisuus. Rellukuskia ei hymyilyttänyt.