8.2.2026

Suomessa on pitkät lasin puhaltamisen perinteet, mutta Böömissä sitä vasta osataankin

Kuva Vesa Eskola

Tšekin pohjoisosissa sijaitsevalla Böömin osalla on pitkät teollisuusperinteet. Lasiakin siellä on jalostettu ja koristeltu kalliilla myytäväksi jo useampi sata vuotta. Asiaan perehtynyt museo valottaa alan historiaa kivasti.

Heti alkuun on pakko tunnustaa, etten ole suuri lasitaiteen ystävä eli kotoa ei löydy tunnettujen lasitaiteilijoiden ja -mestareiden vaaseja, pikareita tai kynttelikköjä. Lasia on kotona lähinnä ikkunoissa, kellariin varastoiduissa viinipulloissa – sekä tietenkin tavallisissa arkisissa juomalaseissa.

Pari lasilautastakin taitaa kaapista löytyä. Ja yksi Muranon isompi vaasi, joka tarttui joskus nuorempana puolivahingossa mukaan Venetsian reissulla. Iittalaakin löytyy, mutta vain muutaman tuikkukipon verran.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lasin tekemisen jalo taito

Muistan nuoruudesta hämärästi vierailut Suomen kuuluisimmissa lasimuseoissa, mutta noista visiiteistä on aikaa useampi vuosikymmen. Siksi käyminen lasitaiteeseen liittyvässä museossa Tšekin Nový Borissa on hyvä tapa verestää muistoja. Museossa luonnollisesti kerrataan myös lasin valmistuksen historiaa.

Museo edustaa myös jo itsessään historiaa, sillä se on perustettu toukokuussa 1893. Sen funktiona oli tosin alkuun pitkälti toimia vain paikallisen lasitaiteen esittelytilana. Museoksi se valjastettiin ”vasta” vuonna 1952.

Kerrataan nyt tärkeimmät asiat lasista Moottorin lukijoiden iloksi. Lasin valmistamiseen tarvitaan ennen kaikkea kvartsia piioksidin eli hiekan muodossa. Kun kvartsihiekka sulatetaan, se sitkistyy paksuksi nesteeksi. Kun tuo neste sitten jäähdytetään, materiaalin rakenne muuttuu. Atomit eivät asetu enää kiteen säännölliseen järjestykseen vaan ne jähmettyvät nesteiden tapaan epäsäännölliseen rakenteeseen.

Mitä enemmän kvartsia lasissa on se, sen hauraampaa eli hiekkamaista se on. Siksi kvartsin sekaan sekoitetaan muita yhdisteitä. Lasista tulee näin vahvempaa ja myös sen sulamispiste alenee, mikä oli eduksi etenkin ennen vanhaan lasia valmistettaessa. Näinä sulatteina toimivat mm. soodaa sisältävää natronlasia sekä potaskaa sisältävää kalilasia. Materiaalin vakauttajana käytetään puolestaan usein kalkkikiveä.

Myös lasin värjääminen on oma mielenkiintoinen prosessinsa. Eri metallioksideja käyttämällä saadaan valmistettua erivärisiä laseja. Kullasta saadaan lasiin esimerkiksi tumman punaista sävyä, kromista ja raudasta vihreää, fluoriitista maitomaista pintaa ja mangaanista purppuraa. Kirkkaan lasin valmistamiseen lasin sisältämästä hiekasta pitää nämä metallioksidit puolestaan poistaa.

Ja lasin koristelu on sitten vielä ihan oma taiteenlajinsa.

Nový Borin museossa on esillä sekä lasin valmistamiseen että sen jalostamiseen lasitaiteeksi liittyvää rekvisiittaa. Ja luonnollisesti koko lasin valmistamisen ajalta eli useamman vuosisadan ajalta.

Tekniikka tutuksi

Museossa esitellään tšekkiläisen lasin, ja erityisesti Nový Borissa valmistetun lasin teknologista kehitystä 1700-luvulta nykypäivään. Etenkin vanhat lasiset esineet 1700-luvulta tekevät vaikutuksen.

Böömiläinen kristalli on tunnettu jaloudestaan, ja sen valmistaminen on vaatinut – ja vaatii tietysti yhä – paljon erityisosaamista. Siksi böömiläinen kristalli on löytänyt aikoinaan tiensä useiden kuningasperheiden kaappeihin aina Englannin kuninkaallisista lähtien. Etenkin Elisabeth oli sen suuri ystävä.

Museo on jaettu lasin jalostamisen eri tekniikoiden mukaan maalattuun, kaiverrettuun, puhallettuun ja leikattuun lasiin. Niille kaikille on omistettu omat osionsa.

Nový Borin museon ylpeyden aihe on etenkin lasin maalaus; taiteen muoto, jota esitellään museossa erittäin laajalti. Museon kokoelma on yksi merkittävimpiä alallaan. Ja juuri tämä osio ehkä upposi tämän artikkelin kirjoittajaan erityisesti. Varsinkin Art Nouveau -periodin lasitaide tekee vaikutuksen.

On myös kiehtovaa nähdä, miten isoin harppauksin lasitaide lähti uusiin ulottuvuuksiin ennen ja jälkeen ensimmäisen maailmansodan. 1930-luku oli Tšekkoslovakiassa hienoa aikaa, kun maan monialainen teollisuus oli nuoren itsenäisen maan ylpeyden aihe.

Myös isommat lasimuraalit ovat vaikuttavia. Etenkin 1930-luvulla näyttävillä laseilla on luotu vaikuttavia pintoja yritysten tiloihin. Ja tietysti muotoilun määrä laseissa lisääntyi jatkuvasti.

Pidän myös valokuvauksesta, joten arvostan valoa. Museossa lasiesineet on aseteltu usein niin, että valo pääsee heijastumaan hienosti niiden läpi. Siksi museossa kannattaa käydä poikkeuksellisesti aurinkoisella säällä eli siellä käyntiä ei kannata jättää huonon sään varalle.

Muurin takaa

Museossa on esillä runsaasti myös kommunismin ajan lasitaidetta. Sitäkin on kiehtovaa katsoa. Rautaesiripun taakse jääminen ei tappanut lasin valmistuksen taiteellista puolta, vaikka näin voisi kuvitella.

Toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta aina 1980-luvun loppuun asti on mielenkiintoista seurata eri trendien kehittymistä myös tšekkiläisessä lasitaiteessa. Voisin kuvitella, että tämä osio on erityisen mielenkiintoista seurattavaa sille porukalle, joka on hyvin selvillä myös suomalaisen lasitaiteen historiasta.

Lasin muoto, puhaltamisen taito, värien käyttö… tunnustan museossa käynnin jälkeen, että katson nyt lasia uudenlaisessa valossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hieno Böömi

Böömi kattaa ison osan Tšekin pinta-alasta eli ei Böömiin tarvitse tietysti matkustaa pelkästään lasitaiteen vuoksi – ellei sitten oli tämän taiteenlajin vannoutunut kannattaja. Heille Böömistä löytyy lukuisia hienoja museoita.

Autolomalaisille Böömi tarjoaa monenlaisia hienoja muitakin kohteita. Linkki pieneen roadtrippiin siellä hiljaittain aukeaa tästä. Böömi on myös sen verran iso alue, että siellä voi aktiivilomailla lukuisten aktiviteettien parista. Tästä kirjoitimme hiljattain (linkki) parikin kertaa (linkki).

Alueella on myös Saksan rajan pinnassa ja rajan toisella puolella upeita kalliomuodostelmia, jotka vetävät kauneudessaan hiljaiseksi (linkki).

Ja totta kai Böömissä osataan valmistaa myös hienoihin laseihin sopivaa jaloa juomaa. Olemme käyneet sekä Pilsner Urquellien (linkki) että České Budějovicen (linkki) panimoilla.

Lasimuseon kotisivut: https://www.glassmuseum.eu/en/news

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat