Koeajo: Uudenkaupungin pelastaja – Mercedes-Benz A 180 A

Elinkaarensa ehtoopuolellakin Uudenkaupungin pelastanut Mercedes-Benz A-sarja on hyvä kokonaisuus. Hyvää: ajettavuus, tyyli, tarina. Huonoa: vanhahtava sisäilme, viihdejärjestelmä.

Vuonna 2012 johtotähden sisäänheittomalli, Mercedes-Benz A-sarja, päätyi otsikoihin useammankin kerran. Uusi pitkä ja matala ulkomuoto hylkäsi kahden ensimmäisen sukupolven tila-automaisen pulleuden. Muutos tapahtui osin jopa tilojen kustannuksella, mutta lopputuloksena syntynyt kolmannen sukupolven A-sarja ei ollut enää outolintu Mercedeksen mallistossa, vaan oleellinen osa merkin kokonaisvaltaista tuotevalikoimaa.

Toinen uutispommi saapui myöhemmin kesällä, kun A-sarjan odotettuun kysyntään varauduttiin valmistuskapasiteetin kasvattamisella. Daimlerin valinta kohdistui yhteistyöhön Uudenkaupungin autotehtaan kanssa, joka oli edeltävät vuodet tarttunut pelastusrenkaasta toiseen. Nyt saksalaisen autojätin kanssa tehty monivuotinen sopimus toisi vakautta tehtaan toimintaan. Myöhemmin A-sarja sai faceliftin ja valmistusta Ukissa jatkettiin elinkaaren loppuun saakka.

Lopulta W176 pelastikin Uudenkaupungin autotehtaan useammallakin tavalla. Työpaikkojen lisäksi Daimlerin kanssa hyvin sujunut hanke kantoi hedelmää tuomalla taloon myös GLC-katumaasturin valmistuksen. Uudempi GLC puolestaan valmisteli tehdasta seuraavaan vaiheeseen, eli horisontissa siintävään uuteen A-sarjaan.

Tavallisempi aloitusaskel

Kun A-sarja hylkäsi edeltäjiensä tila-automaiset kaupunkijuuret, tuli siitä huomattavasti tavallisempi kilpakumppani Volkswagen Golfille, BMW 1-sarjalle sekä Audi A3:lle. Segmentin tyyliin sopivasti tilaa onkin asiallisesti, vaikka takaistuimia ei voi suositella kovin kookkaille aikuisille ainakaan pitkille matkoille. Etuistuimilla ergonomian perusasiat ovat hyvällä mallilla, kuten Mercedekseltä sopii odottaa.

Tavaratilaa on 341 litraa, siis periaatteessa riittävästi, mutta tilavien edeltäjien jälkeen tulos tuntuu pettymykseltä. Myös takavalojen väliin puristettu lastausaukko tuntuu kapealta varsinaiseen tilaan verrattuna.

Matkustamon muodot ja materiaalit kertovat ensimmäisenä siitä, että kyseessä on edellisen aikakauden tuote. Käytetyt muovilaadut, erityisesti AMG Linen kauheat sporttibakeliitit, korostavat vanhahtavia muotoja, jotka saavat A-sarjan tuntumaan jopa ikäistään vanhemmalta autolta. Vaikutus korostuu raskaasti muotoillun kojelaudasta ja erillään kelluvan viihdejärjestelmän näytöstä.

Myös itse viihdejärjestelmä on vanhahtava. Pieneen ruutuun ahdistettu Comand-järjestelmä on käyttökokemuksena kulmikas, mutta onneksi perusasiat hoituvat harmittoman helposti. Musiikki soi bluetoothin yli näppärästi, eikä järjestelmää tarvitse vaivata liian usein. Varsinaiset ajotietokoneen toiminnot säädetään mittareiden välissä olevalla pikkunäytöllä – kuten monessa autossa on edelleen tapana.

Viihdejärjestelmän ohella eräs tulevan A-sarjan kehityskohteista on äänieristys, eikä ole vaikea hoksata miksi. Suoritus on kyllä kilpailijoihin nähden keskitasolla, mutta premium-segmentissä lienee lupa odottaa hiukan enemmän. Onneksi ääni on sekalaista tie- ja rengasmelua ilman selkeitä taajuuksia.

A niin kuin ajettavuus

Katumaastureiden valtakaudella A-sarja on edelleen positiivinen yllätys jousitusmukavuudeltaan. Jämäkästä perusluonteesta huolimatta alusta ei ole tarpeettoman pintakova ja hyvä iskunvaimennus korjaa heilahdukset kerralla. Selkeistä kehityskohteista huolimatta suoritus on mukiinmenevä.

Asia, jossa väistyvä A-sarja todella haastaa tulevan seuraajansa, on ajettavuus. Ilahduttavan suora ja hyvin painotettu ohjaus tekee A-sarjasta todellisen arkiajon ilopillerin kurveissa ja liikenneympyröissä. Ei ihme, että mallin rahkeet riittivät aina hilpeään Mercedes-AMG A 45 -sporttiversioon saakka.

A 180:n voimanlähteenä oleva 1,6-litrainen nelisylinterinen bensiiniturbo on reipas työjuhta, joskin sen moottoriääni on sangen mitäänsanomaton. 122 hevosvoimaa ja terävästi toimiva seitsemänvaihteinen kaksoiskytkinautomaatti on sopivan reipas yhdistelmä.

Kohti seuraavaa lukua

Suomalaisen autonvalmistuksen uudeksi kulmakiveksi noussut Mercedes-Benz A-sarja W176 on edelleen hyvä kokonaisuus, vielä näin valmistuksen ehtoopuolellakin. Tämä korostuu erikoismalleissa, kuten nyt koeajetussa Suomi 100 -versiossa, jotka tuovat tullessaan kasan lisävarusteita.

Ei ole kuitenkaan vaikea nähdä alueita, joissa Daimler haluaa parantaa seuraavan sukupolven malliversiossa. Äänieristyksen ja jousitusmukavuuden hiomisen lisäksi matkustamon ilme ja viihdejärjestelmä muistuttavat menneestä aikakaudesta. Ja koska neljännenkin sukupolven A-sarjaa valmistetaan Suomessa, näyttää Uudenkaupungin seuraava luku lupaavalta.

Näkemiin, ja kiitos kaikesta!

Teksti: Aake Kinnunen Kuvat: Lauri Ahtiainen