Koeajo: Volkswagen ID.4 GTX:n sporttipainos on hyvä, muttei kovin sportti

Nelivetoinen Volkswagen ID.4 GTX antaa tähän mennessä parhaan kuvan VW:n sähköautomallistosta, mutta kehityshanskoja ei kannata pudottaa aivan vielä. Hyvää: tilat, helppous, mukavuus. Huonoa: käyttöliittymä, GTX:n merkitys.

Volkswagen ID.4 on melkoisine leukaperineen muodostunut tutuhkoksi näyksi liikenteessä, sillä sähköcrossover oli Suomen myydyin sähköautomalli vuonna 2021. Malliston huipulla on nelivetoinen GTX, joka lupailee jonkinlaisia urheilullisia sävyjä sinänsä mainioon tila-autoon.

Mallimerkintä tarkoittaa samalla suurinta 77 kW -akkua ja noin 470 kilometrin toimintamatkaa. GTX:n hintaero samalla akulla ja takamoottorilla varustettuun Pro Performanceen on noin 6 000 euroa.

Kookas ID.4 on saanut ulkoisesti melko maltillisen GT-käsittelyn. Sisätiloissa merkittävin ero ovat kiinteillä pääntuilla varustetut urheiluhenkiset istuimet, jotka ovat ulkonäöstä huolimatta lähinnä mukavat.

Sininen verhoilu kojelaudassa ja ovipaneeleissa muuttaa tunnelmaa yllättävän paljon, vaikka urheilullisen punainen koristetikkaus lupailee jälleen turhia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sisältää ehtoja

ID.4 GTX perustuu VW:n takavetopohjaiseen MEB-perusrakenteeseen. Neliveto on toteutettu asentamalla etuakselille asynkroninen sähkömoottori. Moottorityyppi on valittu VW:n mukaan sen tuomien vähäisten häviöiden vuoksi silloin, kun etuakseli vain rullaa mukana.

Lisävarmuuden ohella neliveto antaa GTX:lle 1 200 kg:n vetokyvyn. Suorituskyky onkin mielenkiintoisempi puoli, sillä täysi 220 kW:n (299 hv) teho luvataan vain silloin, kun ajoakun lämpötila on 23–50°C ja varaustila yli 88 % – eli harvoin. Ehtojen täyttyessäkin tehopiikin kesto on enintään 30 sekuntia, mikä ei ole arkiliikenteessä kovin merkittävää. Käytössä olevan tehon saa selville auton tietojärjestelmästä, eikä suorituskyvyssä ole missään tilanteessa moittimista.

Varustepaketeista ID.4 GTX:n kannalta mielenkiintoisin on Sport Plus. Progressiivinen ohjaus ei tee crossoverista yhtään sen urheilullisempaa ajettavaa, sillä matala painopiste ei kumoa korin korkeutta tai auton massaa. Säädettävä DCC-iskunvaimennus on kuitenkin erinomaisen mukava ja suositeltava varuste. Maavaraa on 163 mm.

Hiotumpi kokonaisuus

MEB-pohjaiset automallit ovat kirineet suorituksensa tasoa, ja tämä pätee myös ID.4:ään. Koleassa nollakelissä GTX:n lataamiskäytös muistuttaa sisarmalleja, eli 125 kilowatin huipputehoa kohti hiivitään kohtuuhyvästä lähtötasosta. Parhaimmillaan lataus 5–80 % sujuu reilussa puolessa tunnissa. Vastaava sessio vie suko-latauslaitteella 33 tuntia. Kitkarenkailla samaisessa kelissä toimintamatka ja kulutus olivat linjassa auton WLTP-arvojen kanssa.

ID.4 GTX on hyvä ja vaivaton kokonaisuus, vaikka avaruuskapselitunnelma ja VW:n käyttöliittymä eivät pärjää Škoda Enyaqin ja Audi Q4:n käyttökokemuksille. Myös GTX-brändäys jää valjuksi valmistajan GTI:n ja GTE:n rinnalla.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen