Moottorin suuri talvirengastesti: pohjoismaiset talvirenkaat petollisia välikelillä

Testimme osoitti, että suomalaisten käyttämät talvirenkaat pitävät sulalla, kylmällä asvaltilla kaikkein huonoiten muihin rengastyyppeihin verrattuna.

Juuri nyt on käsillä aika, jolloin kesärengaskausi päättyy, ilmat kylmenevät ja lumen tuloa odotellaan. On aika vaihtaa hyvissä ajoin alle kunnolliset talvirenkaat, joko kitkat tai nastat, ja mieli on huojentunut – nyt on tehty kaikki mahdollinen turvallisen syysautoilun takaamiseksi.

Valitettavasti totuus ei renkaiden osalta ole ihan näin yksioikoinen, kuten tuoreimmassa talvirengastestissä totesimme. Jutun voi kokonaisuudessaan lukea joko Moottorin uusimmasta numerosta 10/2019 tai sähköisesti Lehtiluukusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lähtökohtana uusi tieliikennelaki

Testissä vertailimme, miten erityyppiset renkaat pitävät talviolosuhteissa, niin jäällä, lumella kuin märällä ja kuivalla asvaltillakin. Mukaan otimme pohjoismaisten nasta- ja kitkarenkaiden lisäksi keskieurooppalaisen kitkarenkaan, niin kutsutun välikelin renkaan sekä kesärenkaan.

Testimme pohjana toimi uusi, ensi kesäkuussa voimaan astuva tieliikennelaki, joka tekee talvirenkaiden käytöstä Suomessa keliperusteista. Aiemmin talvirenkaita on ollut pakko käyttää joulu–helmikuun välisenä aikana, mutta uuden lain mukaan talvirenkaat pitää laittaa alle marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana vain, jos sää tai keli sitä edellyttää.

Uusi laki siis siirtää rengasvalinnan entistä selvemmin autoilijan itsensä harkittavaksi, ja merkitsee paitsi talvi-, myös kesärenkaiden käyttömahdollisuutta keskellä talvea – kelin niin salliessa. Puimme asiaa puolitoista vuotta sitten lain valmisteluvaiheessa, ja myös vastikään ilmestyneessä, tuoreimmassa pääkirjoituksessamme.

Jää- ja märkäpito vaikea yhdistää

Suomen talvi asettaa rengasvalmistajille lukuisia haasteita. Pohjoismaisiin olosuhteisiin tarkoitettujen nasta- ja kitkarenkaiden kehitystyössä korostetaan hyvää jää- ja lumipitoa. Valitettavasti jääpitoa ja alku- sekä lopputalven aikana usein tarvittavaa kunnollista märkäpitoa on vaikea yhdistää samaan renkaaseen.

Tämän havaitsimme kouriintuntuvasti testissä: pohjoismaiset talvirenkaat jäivät märällä kelillä peränpitäjiksi. Nastarengas tarvitsi +3 asteen lämpötilassa suoritetussa jarrutuskokeessa nopeusvälillä 80–5 km/h 11 metriä ja kitkarengas 12,1 metriä enemmän tilaa kuin testin paras eli välikelin rengas. Ero on häkellyttävän suuri, ja kannattaa pitää mielessä sadekelillä ajettaessa.

Pohjoismaisten talvirenkaiden jarrutusmatkat venyvät myös kuivalla asvaltilla tehdyssä kokeessa vaarallisen pitkiksi. Ajettavuuskin on kauttaaltaan selvästi veltompaa kuin muilla rengastyypeillä – joskin loogista. Sivuttaispidon huonoudesta kielivät selvästi muita renkaita heikommat kierrosajat ajokäsittelyradalla.

Eli vaikka talvirenkaiden käyttöaika periaatteessa kasvaa uuden lain myötä kahdella kuukaudella, ehdoin tahdoin ei pohjoismaisilla talvirenkailla kannata sulalla kelillä ajella. Vaikka pito jäällä ja lumella onkin parasta mahdollista tasoa, märällä ja kuivalla asvaltilla ajonopeus pitää laskea alle asennettujen kumien suorituskykyä vastaavalle tasolle.