Höyrylaivoista nesteytettyyn maakaasuun: Viking Line on kuljettanut monituisilla laivoillaan jo 250 miljoonaa matkustajaa

Neljännesmiljardin matkustajan palveleminen vei Viking Linen yli viideltäkymmeneltä laivalta 65 vuotta ja 3 kuukautta.

Viking Line on kertonut saavuttaneensa omalla yritystaipalleellaan melkoisen virstanpylvään, kun se on kuluneen kesäsesongin lopulla kuljettanut 250 000 000. eli neljännesmiljardinnen matkustajansa.

Punaisen laivayhtiön kapasiteetti kuljettaa matkustajia sekä toki myös rahtia on kasvanut yhtiön historian aikana hurjasti, ja samalla myös syyt matkustaa Viking Linen laivoilla ovat kokeneet suuria muutoksia. Nykyisin Punaisilla laivoilla on kapasiteettia kuljettaa viisi miljoonaa matkustajaa vuodessa. Suuren matkustajakapasiteetin lisäksi Viking Line on Suomen suurin yksittäinen meriliikenteen työnantaja.

Siirtolaislaivoista risteilylaivoihin

Viking Line - eli silloinen Vikinglinjen - aloitti liikennöintinsä 65 vuotta sitten, 31.5.1959, varsin vaatimattomin tavoittein. Se yhdisti Suomen eurooppateiden verkostoon, ja paransi ahvenanmaalaisten kulkuyhteyksiä Manner-Suomeen. ”Vikinglinjen aloittaa nyt vaatimattomasti ja yhdistää Suomen Eurooppatiehen”, oli yhtiön ensimmäisen laivan neitsytmatkan kutsuvieraille lausuttu.

- Viking Line perustettiin vaatimattomista lähtökohdista parantamaan Ahvenanmaan ja ahvenanmaalaisten liikenneyhteyksiä mantereelle. Niinpä 250 miljoonaa matkustajaa on meille mykistävä rajapyykki. Nykyään yhdistämme ihmisiä Itämeren ympärillä, ylläpidämme elintärkeitä rahtiyhteyksiä Pohjoismaiden ja Euroopan välillä sekä tarjoamme ainutlaatuisia pohjoisia matkailuelämyksiä tänne saapuville turisteille. Tämä on hyvä hetki kiittää asiakkaitamme – sekä tietysti henkilökuntaamme ja kaikkia tärkeitä sidosryhmiämme, sanoo Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses.

Jos alku oli toimimista kaivattuna linkkinä Suomi-nimisen saaren ja muun Euroopan välillä, ja Viking Line oli 1960-luvun aikana kuljettanut näissä merkeissä ensimmäiset 3,5 miljoonaa matkustajaansa, toi 1970-luku kertaheitolla uudet haasteet ja samalla uudet, valtavat mahdollisuudet laivayhtiön liiketoiminnalle.

Vielä kovin lähellä ovat myös ne ajat, jolloin suomalaisia lähti massoittain siirtolaisiksi Ruotsiin. Vuosina 1945 - 1999 yli puoli miljoonaa suomalaista muutti siirtolaisina Ruotsiin, joista valtaosa 60-luvun loppupuolella ja 70-luvulla. Viking Linen alusten varsin keskeinen tehtävä olikin tuolloin toimia siirtolaislaivoina. Samaan aikaan Ruotsiin matkustettiin kiihtyvällä tahdilla myös vapaa-aikana eli kulttuuri Ruotsin-risteilyjen ympärille lähti kovasti kehittymään. Laivojen tehtävä oli toki myös toimia linkkinä uusien ruotsinsuomalaisten ja suomalaisten välillä.

1980-luvulla ruotsinlaivojen merkitys nimenomaan vapaa-ajan matkailussa otti kertaluokissa lisää kierroksia. Ruotsin-risteilyistä tuli nykyisenkaltaisia etelänlomia pienoiskoossa. Tämä tarkoitti muun muassa viihdetarjontaa sekä ruoka- ja viinitarjontaa, joista varsinkin kaksi jälkimmäistä olivat tasossaan laivalla selvästi mannerta edellä.

1980-luvulla Viking Line alkoi myös panostaa laivastoonsa ennennäkemättömällä tavalla, mistä lisää asiaa seuraavan kappaleen puolella. 1980-luvun loppuun mennessä Viking Line oli kuljettanut jo 55 miljoonaa matkustajaa.

1990-luvulta lähtien risteilyhuumaan liittyi mukaan myös yhteys Helsingistä Tallinnaan, Viron itsenäistyttyä Neuvostoliitosta. Nykyisin Viking Line liikennöi Helsingistä Tukholmaan pysähdyksellä Maarianhaminassa, Helsingistä Tallinnaan sekä Turusta Tukholmaan, niin ikään pysähdyksellä Ahvenanmaalla. Liikennöinti on kovin risteilypainotteista, mutta laivoilla kulkee toki myös työmatkalaisia sekä paljon rahtia.

Höyrylaivoista nesteytettyyn biokaasuun

250 miljoonan matkustajan kuljettamiseen on kuluneiden 65 vuoden aikana osallistunut melkoinen joukko punaisia laivoja. Viking Linen historian yli 50 alusta on yhdistänyt nimenomaan niiden kylkien väri, joka oli alkuaikoina suorastaan shokeeraava, ja nykyisinkin hyvin erottuva. Väriä lukuun ottamatta miltei kaikki muu onkin 65 vuodessa muuttunut.

Laivat ovat vuosikymmenten varrella kasvaneet ensinnäkin kokoa kertaluokkia, ja koon kasvun mukana niiden matkustaja- ja rahtikapasiteetti sekä palvelutarjonta ovat myös kasvaneet suorastaan eksponentiaalisesti. Viking Grace ja Viking Glory ovat nykyisin suurikokoisimmat punaiset laivat, ja samalla yhtiön kaikkien aikojen suurimmat laivat. Ne kuuluvat myös maailman suurimpiin autolauttoihin, joskaan eivät ole aivan kärkisijoilla.

Viking Line on kuitenkin pitänyt maailman suurimman autolautan titteliä hallussaan kaikkiaan neljällä eri laivallaan. Ensimmäinen niistä oli M/S Aurella vuosina 1973 - 1977, toinen legendaarinen M/S Mariella vuosina 1985 - 1989, kolmas M/S Athena lyhyen aikaa vuonna 1989 sekä neljäs M/S Cinderella eli nykyinen Viking Cinderella vuosina 1989 - 1990. Suurin osa näistä ennätyslaivoista sijoittuu 1980-luvun loppupuolelle, mikä muistuttaa merkittävistä panostuksista Ruotsin-risteilyjen kalustoon noina vuosina. Noista aluksista kolme on edelleen olemassa, mutta vain yksi niistä, Viking Cinderella, on edelleen punaisissa väreissä.

Niin ikään laivojen käyttövoimat ovat käyneet läpi valtavan kaaren. Yli viidestäkymmenestä laivastoon kuuluneesta aluksesta suurin osa on käyttänyt polttoaineenaan meridieseliä, ja kolme viidestä käyttää muuten edelleen. Aikajanan ääripäihin mahtuu kuitenkin myös höyrykoneita ja LNG-säiliöitä.

Viking Linen ensimmäinen alus oli nimeltään S/S Viking, joka oli prefiksinsä mukaisesti höyrylaiva. S/S Viking oli rakennettu Skotlannissa vuonna 1924 eli se täyttäisi nyt kokonaiset sata vuotta ellei sitä olisi romutettu 49 vuoden iässä vuonna 1973 Helsingin Katajanokalla. Aikoinaan toisessa maailmansodassa sairaalalaivana toimineessa 99 metriä pitkässä S/S Vikingissä oli neljä höyryturbiinia, joiden yhteisteho oli 3 935 hevosvoimaa. S/S Vikingissä oli autoja varten peräportti, mikä teki siitä todellisen autolautan, ja uranuurtajan sillä saralla. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon myös, että ensimmäiset viisi vuotta S/S Viking seilasi punaisten kylkien sijaan sinisillä kyljillä. Punaisista laivoista tuli siis punaisia vasta vuonna 1964.

Toisesta ääripäästä löytyy kaksi nesteytettyä maakaasua käyttävää alusta. Mainitut M/S Viking Grace (2013) ja -Viking Glory (2022) kulkevat siis maakaasulla, joka on jäädytetty 162 astetta pakkasen puolelle, ja siten saatu nestemäiseen LNG-muotoon ja varastoitua järkevään tilaan. Kuitenkin, elo-syyskuun vaihteessa 2024 -Grace ja -Glory ajoivat Itämeripäivästä lähtien viikon ajan fossiilisen maakaasun sijaan kokonaan uusiutuvalla biokaasulla. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun säännöllistä meriliikennettä on ajettu pelkästään biokaasun voimalla.

Viisi ja puoli laivaa liikenteessä

Kuten Moottorikin on jo eri yhteyksissä uutisoinut, Viking Linen laivasto on kokenut 2020-luvun aikana melko suuria muutoksia. Välimerelle uusiin tehtäviin on lähetetty hyvästien kera peräti kolme 1980-luvun laivaa, nimittäin Amorella, Mariella sekä Rosella.

Samalla punaisiin laivoihin on tämän vuosikymmenen puolella liittynyt yksi uusi laiva, mainittu Viking Glory. Näillä muutoksilla punaisen laivaston koko on vakiintunut viiteen.

Tai siis viiteen ja puoleen. Viking Line nimittäin hankki hiljattain yhdessä ruotsalaisen Gotlandsbolagetin kanssa puoliksi entisen ahvenanmaalaisen risteilyvarustamon vanhan Birka Stockholm -aluksen, ja sijoitti sen Tukholma - Maarianhamina -risteilyreitille.

Tämä taas vapautti sillä reitillä parikymmentä vuotta viettäneen ja kovin ruotsalaistuneen Viking Cinderellan takaisin muinaiseen rooliinsa Helsinki - Tukholma -reitille, pitkästä aikaa Viking Linen yhdenmukaisessa värikuosissa.

Lähteet: Viking Line, Turku Steamers, Kansallisarkisto