Käytetyt erikoisuudet: Harvinaiseksi käynyt Renault 14 ’78

Renault 14 loi perusteet myöhemmille saman luokan Renault-malleille, mutta muhkeamuotoinen hatchback ei osoittautunut myyntimenestykseksi.

Renaultin mallistosta löytyy varmasti useampi aivan tavallinen automalli, joka on jo painunut unholaan jopa autoharrastajien mielessä. 1970-luvun puolivälissä esitelty Renault 14 -hatchback on juuri tällainen: syystä tai toisesta, jopa mallinumero täytyy varmistaa pariin otteeseen että olihan se se R14. Näitä autoja valmistui vuosien 1976 ja 1983 välillä miltei miljoona kappaletta, mutta niistä ei liene kovin suurta prosenttia jäljellä. Kyseessä onkin osoitus siitä, että kaikkein tavallisimmasta arkiautosta tulee suuri harvinaisuus, kun suurin osa yksinkertaisesti katoaa.

R14 esiteltiin alun perin Volkswagen Golfin kilpailijaksi, samanlaisella etuveto-poikittaismoottori-rakenteella. Aikaisemmissa etumoottorisissa Renaulteissa kone ei ollutkaan vielä ollut poikittain. Renaultille R14 oli tärkeä malli, sillä se tuli mallistoon korvaamaan myös jo hieman vanhahtavaa kuutosta, joka puolestaan pohjautui vielä Tippa-Relluun eli R4:ään. R6 tosin pysyi tuotannossa vielä vuoteen 1986 saakka, jolloin R14 oli jo itse tipautettu pois mallistosta seitsemän tuotantovuoden jälkeen. Tullessaan markkinoille vuonna 1976 R14 oli varsin moderni ja hyvin paketoitu, mutta miltei heti perään se sai kovia kilpailijoita seurakseen: esimerkiksi Fiat Ritmo, Chrysler/Talbot Horizon ja Opel Kadett D tulivat myyntiin 1970-luvun puolella ja etuvetoinen Escort heti 1980.

Renaultin markkinointi oli vielä itse tehnyt R14:lle melkoisen karhunpalveluksen, sillä kaikista maailman mahdollisista sloganeista autolle valittiin ”Päärynä”, La Poire. Periaatteessa päärynämuodon kehumisen ymmärtää, kun sen tarkoitus on korostaa kuinka paljon auton muotoilussa on pyhitetty tilaa matkustajille, mutta nopeasti pehmenevään hedelmään rinnastaminen ei varsinaisesti auta 1970-lukuisen ranskalaisen auton asiaa. Kauppa lähti hitaasti käyntiin, minkä lisäksi auton esittely oli viivästynyt puolella vuodella tehdastyöläisten lakon takia. Suomalaisessa markkinoinnissa päärynävertauksia ei tehty, vaan Autorexin mainoksissa korostettiin R14:n tiloja ja mukavuutta ja vakiovarusteisia sisälokareita. Myyntitilastojen kertoma on kuitenkin karua: kun vuonna 1980 myytiin yli 10,000 Datsun Cherryä, meni R14:ää Suomessa kaupaksi 95 autoa.

R14:lle ei myöskään tullut varsinaista tehomallia vauhdittamaan myyntiä, toisin kuin VW Golfille tai Fiat Ritmolle. Moottorivaihtoehdot olivat alkuun 1.2-litrainen, hieman alle 60-hevosvoimainen versio ”matkalaukkukoneesta” eli X-tyypin Douvrinista, ja myöhemmin 1.4-litrainen, samantehoinen jaloste samasta moottorista. Paremmin varusteltu GTL pyrki kohentamaan tilannetta, kuten myös kaksikurkkuisella kaasuttimella varustettu TS, jossa oli jopa 70 hevosvoimaa, mutta edes vuonna 1980 tullut kevyt facelift ei piristänyt kauppaa. Uudet Renault 9 ja 11 -mallit esiteltiin jo vuonna 1981, ja ne muotoiltiin kantikkaiksi erottumaan R14:stä. R9 ja R11 pysyivät tuotannossa pitkään, ja niitä valmistui vuosituhannen loppuun mennessä yli 6 miljoonaa autoa – mukaan lukien AMC:n tehtaalla Yhdysvalloissa kasatut Alliance ja Encore -mallit. R14:n tuotanto päättyi 1983. Pienenä erikoisuutena voi mainita, että Renaultin mallistoon 1990-luvulla tulleen Safranen nimi nähtiin aikaisemmin juuri R14:n yhteydessä, ylellisemmän R14 Safrane -erikoismallin kyljessä.

Milloin, jos koskaan, olet nähnyt Renault 14:n? Nyt siihen on mahdollisuus, sillä yksi neljästä vielä suomikilvissä olevista yksilöistä on tupsahtanut myyntiin. Oulussa kaupattava, Nettiautoon laitettu R14 on vuosimallia 1978 ja varustettu vielä pienimmällä 1.2-litraisella moottorilla, jota konehuoneessa peittää normaalisti vararengas. Valkoisen Rellun mittarilukema on 45 tuhatta kilometriä, mutta mittari on viisinumeroinen eikä ilmoituksesta käy ilmi onko tuohon lisättävä ykkönen eteen. Renault on katsastettu vuosi sitten ja näin iäkkäällä autolla on vielä toinen vuosi ajoaikaa ja nautiskelua edessä ennen seuraavaa konttorilla käyntiä. Alla pyörivät kolmipulttiset, alkuperäiset aluvanteet, ja hattuhylly on myyntikuvissa nimensä mukaisessa käytössä.

Auton kunnon perusteella sillä on tuskin enempää ajettu, vaikka jakkarat onkin peitetty istuinsuojilla. Ovissa näkyy hieman patinaa alareunoissa, joten niiden kunnostamiseen kannattanee henkisesti varautua. Muuten kyseessä on selkeästi vaalittu harrasteauto, jollaista ei edes harrastetapahtumissa usein kohtaa.

(Lähde: Nettiauto)