Käytetyt erikoisuudet: Valtra A92 – mihin katosi traktorin ohjaamo?

Traktorien turvallisuus ja ergonomia ottivat valtavia harppauksia 1960- ja 70-luvun taitteessa, kun turvaohjaamot yleistyivät pakon sanelemana.

Vielä 1950-luvulla valtaosa maataloustöistä tehtiin Suomessa hevosen voimin, mutta alan tulevaisuus oli selvästi traktoreissa. Ensimmäiset traktorit oli nähty Suomessa jo ennen sotia, mutta vasta 1950-luvun lopulla ne alkoivat toden teolla yleistyä suomalaisilla maatiloilla.

Aikakauden traktorit erosivat merkittävästi nykyaikaisista työkoneista. Lähes kaikki traktorit aina 1960-luvulle saakka olivat avomallisia, eli niissä ei ollut minkäänlaisia turvaohjaamoja saati -kehikkoja. Monet urakoitsijat toki rakensivat erilasia suojia kuljettajan konttorin ylle niin pressusta, vanerista kuin teräksestäkin, mutta yleensä nämä oli suunniteltu ennemmin sääsuojauksen kuin turvallisuuden ehdoilla.

Tästä syystä 1950- ja 1960-luvut olivat traktorionnettomuuksien osalta melko synkkää aikaa. Traktorien koko, nopeus ja teho kasvoivat vuosi vuodelta, mutta turvallisuus junnasi paikoillaan. Tämän seurauksena 1960-luvun alkupuolella traktorionnettomuuksissa kuoli Suomessa noin 30 henkilöä joka vuosi. Onnettomuudet olivat pääasiassa koneiden kaatamisia, joissa kuljettaja jäi puristuksiin traktorin alle.

Ruotsissa oltiin asian suhteen edelläkävijöitä Suomeen nähden, sillä länsinaapurissa traktorit tuli varustaa joko turvakehikolla tai turvaohjaamolla jo vuonna 1959. Suomessa asiaan herättiin vasta 1960-luvun puolivälissä, jolloin traktoreihin alettiin markkinoida jälkiasenteisia kehikkoja ja ohjaamoja.

Niiden suosio oli alkuun kuitenkin vähäistä. Hankintaa hiersivät kallis hinta, mutta myös käytännön hyödyt kuten hankalampi kulku traktoriin sekä joissakin malleissa myös huollon vaikeutuminen. Turvaohjaamo sai jonkinlaista myyntivalttia Suomen talvista, mutta turvakehikkojen myynti jäi hyvin olemattomaksi, joten ne poistuivat markkinalta hyvin nopeasti.

Kun vapaaehtoisuus ei näyttänyt tehoavan, alettiin säätämään pakkoja. Vuonna 1967 valtioneuvosto antoi päätöksen, jonka mukaan turvaohjaamo tulee pakolliseksi Suomessa heinäkuun alusta vuonna 1969 lähtien kaikkiin uusina myytäviin traktoreihin.

Valmet – turvaohjaamojen edelläkävijä

Suomalainen traktorivalmistaja Valmet otti päätöksestä välittömästi kopin ja uusi Valmetin 900-malli sai vakiovarusteeksi turvaohjaamon jo vuonna 1967. Myös ruotsalaisella traktorivalmistaja Volvolla oli pullat hyvin uunissa ohjaamojen suhteen, kiitos paikallisten viranomaisen asettamien vaatimusten.

Sen sijaan muiden ulkomaisten merkkien osalta ohjaamotarjontaa ei ollut, sillä lainsäädäntö vaihteli merkittävästi eri maiden välillä. Lisäksi monista maista puuttui kylmä ja luminen talvi, joka olisi osaltaan vauhdittanut ohjaamojen yleistymistä.

Syksyllä 1971 esiteltiin uusi Valmet 502, joka vei turvaohjaamot täysin uuteen aikakauteen. Valmet oli panostanut merkittävästi ohjaamon työergonomiaan ja tämä näkyi lopputuloksessa. Ohjaamon lattia oli tasainen, lämmityslaite tehokas ja umpinainen rakenne yhdistettynä erinomaiseen äänieristykseen teki siitä markkinoiden hiljaisimman traktorin – olihan tuohon aikaan ohjaamomelu traktoreissa merkittävä epämukavuustekijä.

Nykyään traktorien ohjaamot eivät juuri kalpene mukavuudessa autojen rinnalla. Traktorivalmistajat tarjoavat koneisiinsa monia autoista tuttuja mukavuusvarusteita aina ilmastointilaitteesta audiolaitteiden kautta erilaisiin lämmittimiin. Myös traktorionnettomuuksissa kuolleiden määrä on pudonnut murto-osaan puolen vuosisadan takaisesta – ja siitä voidaan kiittää etenkin ohjaamojen yleistymistä.

Käytetty erikoisuus: Valtra A92 – harvinaisesti ilman ohjaamoa

Käytettyjen erikoisuuksien juttusarja on esitellyt useimmiten Torissa myytävää autotarjontaa, mutta tällä kertaa otamme kohteeksi traktorin. Kinnulassa kaupan olisi vuosimallin 2008 Valtra A92 -traktori.

Tämän viikon erikoisuus on valittu ohjaamon vuoksi – tai siis tarkemmin ottaen sen puutteen vuoksi. Valtrasta puuttuu kokonaan nykyään lähes jokaisessa traktorissa oleva turvaohjaamo, mutta siitä löytyy kuitenkin jonkinlainen turvakehikko mahdollisten kaatumisten varalle.

Vastaavanlaisia traktoreita näkee Suomessa tässä kokoluokassa äärimmäisen harvoin. Pienemmän kokoluokan traktoreissa turvakehikolla varustettuja malleja on toki tarjolla, mutta esimerkiksi Valtran mallistossa näitä ei ole totuttu näkemään – ellei sitten lasketa Valtran Brasilian tehtaan tuotantoa, jotka päätyvät useimmiten Etelä-Amerikkaan.

Harvinaisuudestaan huolimatta Valtra A92 on ilmeisesti täysin laillinen peli myös Suomessa – onhan traktorissa kuitenkin paikallaan suomalaiset rekisterikilvet, joten oletettavasti se on myös rekisteröity. Traktori on ilmeisesti suunniteltu käytettäväksi mataliin paikkoihin, sillä myös perinteinen pystypakoputki on suunnattu poikkeuksellisesti traktorin alle.

Ahtaiden ja matalien paikkojen lisäksi tältä traktorilta ei pitäisi etenemismahdollisuudet loppua ihan heti. Traktori on nelivetoinen ja siinä on A92-malli tarkoittaa A-sarjan tehokkainta versiota. Neljän sylinterin 4,4-litraisesta dieselmoottorista irtoaa tehoa 75 kilowattia (101 hevosvoimaa). Vaihteita Valtrassa on peräti 12 kappaletta – ja kaiken huipuksi vielä molempiin suuntiin ajettaessa.

Myynti-ilmoituksen mukaan Valtra on ollut vähällä käytöllä ja tätä argumenttia tukee myös traktorin melko pieni mittarilukema. Viidentoista vuoden aikana mittariin on pyörähtänyt vain 230 työtuntia. Koneen varustelusta ei ole kerrottu ilmoituksessa mitään, mutta kuvien perusteella kaikki perustarpeet löytyvät peräkärryn vetämiseen, nostolaitteen käyttöön ja hydrauliikan kytkemiseen.

Kyseinen Valtra olisi oikein soiva peli esimerkiksi ensi talveksi lumilinkoa vetämään – kuljettajan kannattaa toki valita lumitöihin se hattuhyllyn paksuin karvalakki. Kesällä urakoidessa saa taas nauttia työn lomassa raittiista ulkoilmasta.

Hyvin harvinainen ja joukosta erottuva traktori vaihtaa omistaa 28 000 eurolla. Hinta sisältää vielä arvonlisäveron.

Teksti: Rikhard Wacker Kuvat: Tori Autot

Lisää aiheesta

• Traktorit ja työkoneet ylpeästi esillä Helsingin Rautatientorilla
• Päivän kuva: Suomen suurin sänkipellolla
• Nimi muutettu: kuinka supisuomalainen Comia C10 sai John Deeren värit? – leikkuupuimuri-ekstra maatalouden kunniaksi
• Käytetyt erikoisuudet: Valtra J13B – koppimönkijöiden edelläkävijä?