Auton vahauksen lyhyt oppimäärä

Kevätauringon paisteessa auton maalipinta ansaitsee suojaa ja kiiltoa. Näillä ohjeilla onnistut auton vahauksen kanssa kerta toisensa jälkeen.

Vahan, tai muun maalipinnan suojatuotteen, todellinen tarkoitus on suojata maalipintaa epäpuhtauksilta kuten kuralta, maantiepieltä, puiden mahlalta ja lentoruosteelta. Auton vahauksen motivaatio saattaa tosin olla hedonistisemmin vain kauniin kiillon tavoittelu. Syillä ei ole merkitystä, kunhan maalipinta saa suojansa.

Talven jäljiltä tehtävän perusteellisemman pesun yhteydessä on auton vahauksen aika. Edellisessä jutussa käsittelimme auton pesemisen vahausta varten, joten oletettavasti auto on nyt puhdas. Vahaukseen on tiettyjä niksejä, jotka helpottavat työtä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Erilaisia suojatuotteita

Puhekielessä kaikki maalipinnan suojatuotteet tunnetaan vahoina, vaikka ne eivät välttämättä sellaisia olekaan. Auton maalipinnan suojaamiseen on pitkään käytetty pääosin luonnonvahoista koostettuja suojatuotteita, mutta tänä päivänä saatavilla on myös erilaisia synteettisiä polymeerituotteita ja vahoja. Luonnonvahojen ja synteettisten aineiden yhdistelmiä kutsutaan hybrideiksi.

Sinällään suojatuotteen, tai vahan, kemiallisella koostumuksella ei ole loppukäyttäjälle merkitystä - ominaisuudet ovat tärkeämpiä. Esimerkiksi kiinteän vahan kesto on teoriassa nestemäistä parempi, sillä se sisältää vähemmän liuottimia. Käytännössä mikään ei ole näin yksinkertaista. Niin nestemäinen kuin kiinteäkin vaha voi olla helppo tai vaikea käyttää, joten yleistyksiä ei kannata tehdä.

Parhaiten maalipintaa suojaavat tuotteet, jotka on suunniteltu yksinomaan suojaamaan. Kuluttaja tahtoo kuitenkin ”vahan” usein parantavan kiiltoa, joka tarkoittaa tinkimistä suojatuotteen kestosta lisäämällä siihen maalipinnan hentoja naarmuja hiovia tai peittäviä ainesosia. Englanniksi näiden tuotteiden lyhenne on AIO (All-In-One) ja ne ovat hyviä vaihtoehtoja huonokuntoisen maalipinnan nopeaan ehostukseen ilman koneellista kiillotusta.

Nykyisin on olemassa myös useampia muita vaihtoehtoja maalipinnan suojaamiseksi, mutta niistä riittää juttua ainakin yhteen erilliseen julkaisuun. Näitä suojatuotteita on tarjolla kestopinnoitteista sumutettaviin suojatuotteisiin sekä maalipinnan pelkällä huuhtelulla suojaaviin aineisiin.

Vahan käyttö

Nyt keskitymme kiinteän ja nestemäisen vahan, hybridin tai polymeerisuojatuotteen levityksen esittelyyn. Erot näiden levittämisen suhteen ovat varsin pienet, ja moni pelkääkin täysin turhaan kiinteiden vahojen käyttämistä. Oikein käytettynä nykypäivän kiinteät vahat ovat jopa helpompia kuin nestemäisten aineiden kanssa lotraaminen.

Suorassa auringonpaisteessa ei edelleenkään tule autoa vahata. Tämä koskee vielä erityisesti tummia värejä, joiden pintalämpötila voi nousta todella kuumaksi. Keväällä kannattaa myös huomioida hieno hiekkapöly, joka laskeutuu maalipinnalle varsin pian pesujen jälkeen ja jättää vahaa hangatessa rumat jäljet maalipintaan.

Valitusta suojatuotteesta riippumatta vahaa tulisi levittää todella ohut kerros. Riittävän pieni vahamäärää alkaa olla lähellä, kun tuntuu että pintaan ei jää enää mitään. Tässä tapauksessa vähemmän on enemmän. Kaikki muu pitää pyyhkiä vaivalloisesti pois. Halutessaan voi toki levittää vielä toisen kerroksen kunhan ensimmäinen on pyyhitty pois, mutta vain varmistaakseen että vahaa tuli kaikkialle.

Vaahtomuovilevitin

Vahojen levittämiseen aikoinaan käytetyt rätit ja trasselit on syytä jättää huoltohommiin, sillä ne vain hankaloittavat vahausta. Vaahtomuovilevitin on pieni ja hyvin edullinen työväline, mikä helpottaa työtä paljon. Sopivan vahamäärän annosteleminen vaahtomuovilevittimellä onnistuu hyvin riippumatta siitä onko vaha nestemäistä vai kiinteää. Suositeltavaa on vahata pieniä alueita kerrallaan, mutta ensisijaisesti tulee noudattaa vahapakkauksen ohjeita.

Erityisesti kiinteitä vahoja käytettäessä vaahtomuovilevittimen voi kostuttaa vedellä ennen vahausta. Se tapahtuu kastelemalla levitin ja rutistamalla se sen jälkeen kuivaksi. Kosteutta jää hieman levittimen sisään, jolloin vaha ei imeydy sinne. Tavallisesti tämä tekniikka toimii ainakin hybridi- ja luonnonvahojen kanssa, mutta on syytä varmistua, että valittu suojatuote ei ota nokkiinsa kosteudesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mikrokuituliinan tärkeys

Auton vahauksen kamalin vaihe on perinteisesti kova kiillottaminen vanhoista t-paidoista tehdyillä räteillä. Sekin on jo historiaa - kiitos rasvaa tehokkaasti imevien mikrokuituliinojen. Loppuhinkkaamisen helpottamiseksi on erittäin tärkeää levittää vahaa todella ohuesti. Tämän jälkeen muutama laadukas mikrokuituliina riittää kaikkien vahajäämien pyyhkäisemiseen pinnalta. Minkäänlaista hankaamista ei tarvita.

Hyvä vahapinta ilmenee vedenhylkimisenä, jolloin vesi pisaroituu ja valuu pois auton pinnalta.

Mikrokuituliinojen kyky sitoa rasvaa tuppaa kuitenkin kuivattamaan herkkäihoisten kädet. Siitä syystä vahauksen ajaksi käteen voi vetää kertakäyttöiset kumihanskat.

Teksti ja kuvat: Henri Posa

Artikkeli julkaistu alun perin 5.5.2021