TM:n kestotestipyörä BMW F 850 GS Adventure – takana 40 000 kilometrin rääkki

Kattavassa kestotestissä BMW F 850 GS Adventuren tie vei rapaiselta suolta aina MP 20 -messuosaston paraatipaikalle saakka.

BMW F 850 GS Adventure oli Tekniikan Maailma -lehden messuosaston vetonaula MP 20 -messuilla, eikä ihme. Tuoreimmassa numerossa 03/2020 julkaistu käyttötesti on seikkailupyörästä kiinnostuneelle takuuvarmaa luettavaa. Artikkelin voi ostaa myös digitaalisessa muodossa lehden verkkosivujen kautta.

MP 20 -messuosastolla osin purettuun moottoripyörään oli mahdollista tutustua selailun sijaan lähietäisyydeltä. Hyvällä tuurilla paikalla oli myös testiryhmän jäseniä kertomassa käytännön kokemuksia 40 000 testikilometrin varrelta.

Muun muassa käyttötestiporukkaa luotsannut ja artikkelista päävastuun kantanut Tero Kiira kertoi kokemuksia messuväelle ajokauden 2019 vieneestä ajorupeamasta ja keskikokoisesta matkaendurosta.

Kuluttaviin muun muassa Venäjän pikkuteillä tahkottuihin ajokilometreihin nähden pyörä on silmämääräisesti mainiossa kunnossa. Muutama uskottavuutta lisäävä naarmu toki löytyy.

– Koko moottoripyörä pinnoitettiin kauttaaltaan ennen testiä, sillä tiesimme testin olevan rankka.

Risuja ja ruusuja

Täysin ilman huolia ja murheita ei testistä selvitty. Kulutusosien lisäksi vaihdettiin ja säädettiin hieman muutakin.

– Loppukunto on kuitenkin hyvä.

Tuoreeltaan sapiskaa saivat pyörän valot. Mittaustulokset olivat varsin vaatimattomat.

Suurin yksittäinen murhe oli mitä ilmeisimmin tärinän aiheuttamasta rasituksesta murtunut jäähdytin. Vuoto havaittiin kaukana kotoa ja matkasuunnitelmiin tuli muutos. Kotimatka taitettiin osin omatoimistesti vuotoa tarkkaillen ja osin liikkuvuuspalvelun järjestämän hinausauton kyydissä. Myös iskunvaimennusta säädettiin normaalien huoltotoimenpiteiden lisäksi.

Kiitosta pyörä sai heti kättelyssä muun muassa ajoasennosta ja hyvän näkyvyyden tarjoavasta istumakorkeudesta. Ajotilojen väliset erot osoittautuivat suuriksi, eli tarvittaessa lauhkeasta kulkijasta saa houkuteltua esiin myös menohaluja.

Messuosaston seinälle kootut esimerkkipalat testin aikana ajetuista renkaista ovat kiinnostavaa katseltavaa ja auttavat yhdellä vilkaisulla hahmottamaan kilometrien kuluttamien renkaiden määrää ja eroja renkaiden välillä.

Seikkailupyörän rengasvalintaa pähkäilevällä edessä on aina päätös kulutuskestävyyden ja esimerkiksi sorapidon maksimoimisen välillä. Kaikkea hyvää kun ei samaan renkaaseen saa. Eikä ilman rengasrikkoja ei tästäkään testistä selvitty. Siitä on kiittäminen esimerkiksi venäläistä piikkilankaa.

Karjalasta Romaniaan

Käyttötestiä varten kerättävät monipuoliset haasteet ja ajokilometrien määrä edellyttävät käytännössä matkailua kotiseutua kauempanakin. Tällä kertaa BMW pääsi esittelemään kykyjään muun muassa Viennan Karjalaan, saksalaisille moottoriteille sekä Italiaan ja Romaniaan.

Kaikkiaan testin aikana kirjattiin visiitti 16 eri maahan. Kuljettajia ohjaimissa vieraili peräti 25.

Reissun aikana kehuja kertyi muun muassa ajotuntumasta soralla, vaikka myyntiesitteestä selailtavien mittojen ja pyörän koon perusteella voisi äkkiseltään kuvitella toisinkin. Kulutuskin pysyi säyseissä luvuissa kokonaiskilometrejä tarkasteltaessa, vaikka korkeamman istuimen vaikutus kulutukseen testaajat yllättikin. Korkeampi istuin on lisävaruste.

Testin lopuksi osiin purettu moottoripyörä sai testiryhmältä synninpäästön. Havaintoja kertyi, mutta normaalista poikkeavia kulumia tai muutoksia aiemmin ilmenneiden lisäksi ei.

Yhdelle ajokaudelle ajetut kilometrit ovat siinä määrin poikkeuksellinen rääkki, että mallia riivaavat ongelmat nousevat mitä todennäköisimmin esiin, jos niitä on ollakseen.

Testin loppukunnon summaava taulukko on BMW:n kannalta mukavaa luettavaa. Kiitosta kertyy siinä määrin, että ylioppilaskirjoituksissa sillä rivillä heltiäisi helppo kesä ja jatko-opintopaikka heittämällä.

Kauneusvirheen tekee vain yksi ruksi sarakkeiden syvemmässä päässä. Testin alussa moitteita saaneet valot eivät kohentuneet kilometrien myötä.

Kymmenen sivua kattava käyttötesti on luettavissa Tekniikan Maailman numerossa 3/2020.

Teksti ja kuvat: Antti Hentinen