Nimi muutettu: Opel Movano hyppäsi neljä vuotta vanhemmalle alustalle ja sähköistyi samalla

Välillä tuntuu, että eurooppalaisten valmistajien pakettiautoruletti pyörii tauotta. Etenkin Opel on joutunut taiteilemaan puolelta toiselle omistajavaihdosten takia.

Opel on valmistanut isoa Movano-pakettiautoa kahden sukupolven verran vuodesta 1997 lähtien. Toinen, kokonaan uusi polvi esiteltiin vuonna 2010, ja kuten aiemminkin, yhteistyössä Renaultin ja Nissanin kanssa. Opel oli tuolloin osa General Motorsia. Pakettiautot kannattaa kustannussyistä jakaa kavereiden kanssa, myös yli konsernirajojen.

Kertauksen vuoksi pohjustettakoon vielä, että Opel, kuten myös sen Ison-Britannian sisarmerkki Vauxhall, siirtyivät GM:ltä ranskalaisomistukseen silloiselle PSA-konsernille vuonna 2017. Tuorein käänne Opelin tarinassa on FCA:n ja PSA:n yhdistyminen superkonserni Stellantikseksi kuluvan vuoden alussa. FCA (sitä ennen Fiat Group) ja PSA olivat jo paljon ennen yhdistymistään luoneet yhteisen pakettiautoperheen, jonka juuret juontavat 1980-luvun alkupuolelle.

Vuonna 2006 lanseerattu Fiatin ja PSA:n pakuyhteistyön viimeisin sukupolvi on jo kypsässä iässä, vaikka onkin saanut matkan varrella mittavia päivityksiä. Suurin niistä tuli kahdeksan tuotantovuoden jälkeen, kun muun muassa keula faceliftattiin ehkä vähän vähemmän jyrkkiä mielipiteitä jakavaan suuntaan. Pakuperhettä myydään meillä Fiat Ducatona, Citroën Jumperina sekä Peugeot Boxerina, ja joillakin markkinoilla myös Citroën Relayna (Iso-Britannia), Peugeot Managerina (Meksiko) sekä RAM ProMasterina (Pohjois-Amerikka). Nyt monitahoiseen sakkiin ovat liittymässä myös Opel Movano ja Vauxhall Movano, jotka siis muuten hyppäävät neljä vuotta vanhemmalle alustalle (2010 vs. 2006). Täytyy toki muistaa, että tuote on kehittynyt mittavasti sitten vuoden 2006.

Koko pakumallisto sähköiseksi

Uuden Movanon myötä malli saa dieselversion rinnalle sähkökäyttöisen Movano-e:n. Näin Opelilla on osana sähköistä strategiaansa tarjota jokaisesta hyötyajoneuvomallistaan e-versio. Opelin strategiaanhan kuuluu se, että koko mallistoon olisi täyssähköversio tarjolla vuoteen 2024 mennessä. E-kirjaimet vilisevät, kun kerromme, että Movano-e:n sähkökomponentit ovat samat ë-Jumperin ja e-Boxerin kanssa, mutta E-Ducatossa ne ovat peräisin israelilaiselta SolarEdgeltä. Movano-e:n sähkömoottori tarjoilee 90 kilowattia tehoa ja 260 newtonmetriä vääntöä. Ajoakku on sijoitettu lattian alle keskelle autoa. Sen saa joko 37- tai 70-kilowattituntisena, joista ensimmäisestä virtaa riittää 117 kilometrin ajoon, järeämmästä puolestaan 224:n.

Sähköversion ohella tarjolla on PSA-sukuinen 2,2-litrainen diesel. Luonnollisesti Euro 6d -päästötasolle pääsevä voimanlähde on saatavilla joko 120- tai 165-heppaisena, huippuväännön yltäessä 300:sta 370:een newtonmetriin. Polttomoottorinen Movano on aina käsivaihteinen, eikä nelivetoa ole saatavilla.

Näkyviltäkään ominaisuuksiltaan Movano ei eroa sisaristaan oikeastaan muuten kuin logojen ja mallinimien osalta. Opelius näkyy toki myös omistajan palveluissa. Vizor-maskia emme siis kuitenkaan tule tässä näkemään.

Stellantis-pakujen sukupuu

Superkonsernin nykyisten pakettiautojen sukulaisuussuhteisiin vaikuttavat tällä hetkellä sopimukset ennen fuusioitumista ja sen jälkeen. Jos Movano hyppäsi Renault-Nissan-yhteistyöstä oman uuden konserninsa talliin, tekee Stellantiksen toinen ääripää Fiat Renault-Nissanin kanssa tuoreehkoa yhteistyötä tonniluokassa, Fiat Talento kun on omaa sukua Renault Trafic/Nissan NV300. Jotta rulettiin saataisiin vielä lisää kierroksia, todettakoon, että kyseisen sarjan alkuperäisjäseniin kuului myös Opel Vivaro, joka loikkasi kesken sukupolven PSA-alustalle, sisarmallien ollessa Citroën Jumpy, Peugeot Expert sekä Toyota Proace.

Vielä tästä astetta pienemmissä pakuissa Opel teki vuosia sitten yhteistyötä Fiatin kanssa, siis ennen kuin mistään Stellantiksesta oli tietoakaan. Tuloksena oli Fiat Doblòsta kloonattu Opel Combo. Tätä nykyä vuonna 2009 esitelty Doblò jatkaa edelleen Fiatina, mutta Opel Combo on siirtynyt PSA-alustalle, yhteen Citroën Berlingon, Peugeot Parterin sekä Toyota Proace Cityn kanssa.

Lähde ja kuvat: Opel, Vauxhall Teksti: Benjamin Helander

Lisää aiheesta

• Nimi muutettu: Chrysler valmisti tila-auton, joka venyi Lanciaan ja Volkswageniin
• Nimi muutettu: Citroën C-Crosser on japanilais-ranskalainen katumaasturi, jonka taustalla oli monikansallinen sekamelska
• Nimi muutettu: Kun Yhdysvalloissa ostat Toyota Yariksen, saat Mazda 2:n
• Nimi muutettu: Mercedes-Benz X-sarja ja väärät lähtökohdat menestykseen
• Nimi muutettu: Näin syntyi Alfa Romeon viimeinen hyötyajoneuvomalli
• Nimi muutettu: Peugeot P4 – kun ranskalaiset rakensivat kirjaimellisesti oman G-Mersun