Moottorin suuri nastarengastesti: miten nastarengas pitää eri olosuhteissa?

Seuraava rengastestimme vertailee Suomen suosituimpia talvirenkaita eli nastoitettuja kumeja. Autoilijan on kuitenkin hyvä muistaa, ettei nastarenkaan pito ole kaikkialla erinomainen.

Nastarengas on yhä suomalaisten perustalvirengas, sillä neljä viidestä autosta puskee talven läpi nastoitetut renkaat allaan. Tuorein talvirengastestimme, joka julkaistaan 30.10. ilmestyvässä Moottorin numerossa 11/2019, kokoaa yhteen alan mielenkiintoisimmat tuotteet.

Tuota testiä odotellessa on hyvä palata edellisen numeromme testiin ja tarkastella, mitkä ovat nastarenkaan parhaat puolet – ja toisaalta akilleenkantapäät, kun puhutaan nimenomaan vaihtelevista suomalaisista talvikeleistä.

Moottorin numerossa 10/2019 julkaistu testi, jossa vertailimme viittä erityyppistä rengasta talviolosuhteissa, antaa tähän oivat lähtökohdat. Olihan testissä mukana kesärenkaan, Keski-Euroopan kitkarenkaan, välikelin renkaan sekä pohjoismaisen kitkarenkaan lisäksi myös Nokian Hakkapeliitta 9 eli sama rengas, joka osallistuu myös seuraavan numeromme nastarengastestiin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jäällä paras ja kaikessa yllätyksetön

Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä se, että jäisellä tiellä nastarengas voittaa muut, edellä mainitut rengastyypit. Ajokokeissa nastarengas osoittautui porukan ykköseksi niin ajokäytöksen kuin kierrosajankin perusteella. Myös pitkittäispitokokeissa nastarengas oli ylivoimainen, mitattiin sitten kiihtyvyyttä tai jarrutusmatkaa jäällä.

Sen sijaan lumipinnalla nastarengas ei hyödy nastoistaan yhtä selvästi, vaan tärkeimmäksi seikaksi nousee renkaan pintakuvio lamelleineen. Niinpä pohjoismainen nastaton rengas nousikin kärkeen sekä kierrosajan että käsiteltävyyden osalta.

Lumella tehdyissä kiihdytyskokeissa neljän parhaan renkaan väliset erot olivat selvästi pienemmät kuin jäällä, ja pohjoismainen kitka nappasi jälleen ykköstilan ennen nastarengasta. Lumijarrutuksessa nastarengas oli kuitenkin jälleen kärkisijalla.

Kaiken kaikkiaan jää- ja lumikokeissa tuli esiin vanha totuus: vaikka nastarengas ei ole kaikessa absoluuttisesti paras, se kykenee tasaamaan muuttuvia keliolosuhteita kitkarengasta paremmin. Pitkien etäisyyksien maassa tämä on ensisijaisen tärkeä ominaisuus.

Sulalla kelillä pito selvästi heikompi

Olosuhde, missä nastarenkaalla ajavan on syytä entistäkin suurempaan varovaisuuteen, on sula keli – siis märkä tai kuiva asvaltti. Ja juuri sitähän se talviajo hyvin monesti sisältää.

Testimme märän kelin käsittely- sekä jarrutuskokeissa nastarengas jäi yhdessä pohjoismaisen kitkarenkaan kanssa selvästi testin kolmesta muusta rengastyypistä. Kuivalla kelillä tehdyissä jarrutuksissa tilanne oli vielä huonompi, sillä nastarengas jätettiin selväksi jumboksi.

Mutta vaikka jarrutusmatkat venyvät vaarallisen pitkiksi ja ajettavuus on selvästi veltompaa kuin muilla rengastyypeillä, positiivisena seikkana pohjoismaisilla talvirenkailla on ajokäytöksen loogisuus: epämukavia yllätyksiä kuten äkillisiä peräluistoja ei esiinny, vaan auto lähtee pidon rajan ylittyessä rauhallisesti puskemaan.

Oma lukunsa nastarenkaassa on muita rengastyyppejä kovempi melutaso. Vaikka kehitystä tälläkin saralla on vuosien saatossa tapahtunut, melumittauksemme osoittivat, että kaikki muut neljä rengastyyppiä ovat yhä edelleen selvästi nastarenkaita hiljaisempia.

Tällä pohjustuksella tie on lanattu seuraavan numeromme testiin. Se paljastaa, miten Nokian Hakkapeliitta 9 pitää seitsemää muuta nastarengasta vastaan – tästä lisää juttusarjamme seuraavissa osissa.

Teksti: Pasi Piironen ja Jussi Saarinen Kuvat: Ville-Veikko Heinonen Testin toteutus: Test Finland Oy / Juuso Kallioinen ja Pasi Piironen